Fyysisesti kuormittavassa hammaslääkärin ammatissa TULE-sairaudet eivät ole harvinaisia, mutta ne eivät näy juurikaan sairauspoissaoloissa. Moni hammaslääkäri syyllistyykin presenteismiin eli puolikuntoisena työskentelyyn. (Kuva: iStock)
Suurin osa hammaslääkäreistä kertoi kärsineensä työkykyyn vaikuttavista tuki- ja liikuntaelinten (TULE) sairauksista viimeisen vuoden aikana. Näyttäisi siltä, että moni hammaslääkäri työskentelee sisukkaasti puolikuntoisena, sillä vain joka kymmenes oli ollut sairauslomalla, kertoo Work-lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
Hammaslääkärin työ on fyysisesti raskasta, ja useissa tutkimuksissa on osoitettu, että työhön liittyvien TULE-sairauksien ja hammaslääkärin työn välillä on yhteys. Nyt tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten TULE-sairaudet vaikuttavat hammaslääkärien ja hammaslääketieteen opiskelijoiden työkykyyn ja poissaoloihin.
HLL Zahraa Al-Emaran tutkimukseen liittyvään kyselyyn vastasi 255 hammaslääkäriä ja opiskelijaa (vastausprosentti 21). Tutkimuksessa kysyttiin iästä, sukupuolesta, luuppien käytöstä, liikunnasta, terveydenhuollon palvelujen käytöstä sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Työkykyä arvioitiin sairauspoissaolojen lisäksi työkykypistemäärällä (Work Ability Score, 1–10), itsearviolla siitä, pystyykö työskentelemään kahden vuoden kuluttua (Future work ability), sekä arviolla TULE-sairauksien vaikutuksesta omaan
työkykyyn.
Tutkimuksen mukaan jopa 90 %:lla vastanneista oli ollut TULE-sairauksia viimeisen vuoden aikana ja lähes 60 %:lla usein tai jatkuvasti, mutta vain 11 % heistä oli ollut sairauslomalla oireiden vuoksi. TULE-sairaudet korreloivat merkitsevästi työkyvyn pistemäärien, tulevaisuuden työkyvyn ja työkyvyttömyyden kanssa. Ikä ennusti vahvasti työkyvyn heikkenemistä, mutta sukupuolella, liikunnalla tai luuppien käytöllä ei ollut merkitsevää vaikutusta. Suurin osa (89 %) vastaajista arvioi, että pystyisi työskentelemään ammatissa kahden vuoden päästä.
Vaikka hammaslääkärien työergonomiaan on kiinnitetty huomiota, TULE-sairauksia esiintyy edelleen paljon.
– Hammaslääkärin ammatti on fyysisesti kuormittava akateeminen ammatti ja siihen on suhtauduttava sellaisena. Hyvä työergonomia on opetettava jo opiskeluvaiheessa, ja ergonomiasta on pidettävä huolta läpi työuran, painottaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Heidi Furu.
Presenteismi – hammaslääkärien helmasynti?
TULE-oireet näyttävät vaikuttavan merkittävästi hammaslääkärien työkykyyn, mutta sairauspoissaolojen määrä on suhteellisen pieni. Tilanne viittaa presenteismiin eli puolikuntoisena tai kuormittuneena työskentelyyn. Vaikka tuore tutkimus ei itsessään antanut vastauksia siihen, miksi TULE-sairaudet eivät näy hammaslääkärien sairauspoissaoloissa, tutkijaryhmä on pohtinut asiaa.
– Hammaslääkärit ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja potilaita hoidetaan hyvin omista vaivoista huolimatta. Ammatinharjoittajilla kynnys jäädä sairauslomalle voi myös olla korkeampi, pohtii Furu tutkijaryhmän äänellä.
Yleisesti TULE-sairaudet ovat merkittävin syy pitkiin sairauspoissaoloihin ja varhaiseläkkeelle siirtymiseen, mutta TULES-kuorma ei näy erityisesti myöskään hammaslääkärien eläketilastoissa.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan presenteismi on kasvava trendi. Asialla on kaksi puolta, huomauttaa Furu. Esimerkiksi etätyö mahdollistaa jonkun työtehtävän edistämisen, vaikka työpaikalle ei jaksaisi lähteäkään. Kääntöpuolena on pää kainalossa painamisen työkulttuuri, mikä voi johtaa sairauden pahenemiseen, tautien tarttumiseen kollegoille ja potilaille sekä tuottavuuden ja asiakastyytyväisyyden heikkenemiseen pidemmällä aikavälillä.
– Yleensä johtajilla on hyvä käsitys työntekijöiden sairauspoissaoloista, mutta presenteismistä ei ole juurikaan käsitystä. Asiaa sietäisi tutkia enemmän, toteaa Furu.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 5/2024
Lähde: Al-Emara Z, Karaharju-Suvanto T, Furu P, Furu H. Musculoskeletal disorders and work ability among dentists and dental students in Finland. Work 2024: Apr 2. doi: 10.3233/WOR-230303. Julkaistu verkossa 2.4.2024.