Tiedeuutiset

Apollonia / Tiedeuutiset / Lapsen vai vanhemman pelkoa?

Lapsen vai vanhemman pelkoa?

Hammashoitopelkoiselle lapselle perhe voi olla hyvä tuki, mutta välillä perhe saattaa myös vaikeuttaa hoitoa ja ruokkia uhmakasta pelkoa. Muiden perheenjäsenten hammashoitopelko voi olla jopa vahvemmin yhteydessä lapsen pelkoon kuin lapselle tehtyjen toimenpiteiden määrä. Lasta hoidettaessa hammashoitotiimiltä edellytetään kuitenkin aina yhteistyötä vanhemman tai saattajan kanssa.

Lasten hammashoitopelko ei johdu yleensä pelkästään negatiivisista hoitokokemuksista, vaan siihen voivat vaikuttaa vielä enemmän lapsi itse, perhe ja ympäristö. Osa peloista juontaa juurensa lapsen kehitysvaiheista. Vauva- ja taaperoikäisillä ”pelko” on usein hoitokypsymättömyyttä ja taustalla vaikuttaa eroahdistus. Hammashoitopelosta voidaan alkaa puhua 3-vuotiaasta lähtien, jolloin lapsi oppii pelkäämään ja esiin nousee vähitellen myös häpeän pelko. Kouluiässä lasten kanssa työskentely usein helpottuu. Hammashoitopelkoa voi olla myös vaikea erottaa vaikeahoitoisuudesta, jossa isossa roolissa ovat temperamentti ja rajojen puute.

Lapsen käytös heijastelee myös ympäristön vaikutusta, kuten lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta sekä kasvatusta. Vanhemman läsnäolo rauhoittaa usein erityisesti pienimpiä lapsia. Joskus vanhempien aiheuttama turvattomuus, hyväksymisen puute ja rajojen puute näkyvät kuitenkin lapsen pelkona. Erityisen haastavia ovat lapset, joille ei ole asetettu rajoja. Heidän kykynsä kuunnella sääntöjä ja kestää painetta voi olla heikko. Hoitotilanteessa ongelmia kärjistävän ”vaikean vanhemman” · joka saattaa itse olla hammashoitopelkoinen, epävarma ja syyllistyä lapsen reaktiosta · voi olla parempi jäädä ulkopuolelle. Asiassa kannattaa kuulla lapsen mielipidettä. Myös ”vaikea vanhempi” tarvitsee oikeaa tietoa lapsen tilanteesta, ja syyllistämistä tulisi aina välttää.

Onnistunut ensikäynti hammashoitolassa, kivun välttäminen ja perheen hammashoitopelon hoito ovat usein avain asemassa lasten pelon ehkäisyssä ja hoidossa. Pelkäävän lapsipotilaan kohtaaminen vaatii vankkaa ammattitaitoa, tilannetajua sekä kykyä suhtautua lapseen hänen kypsyys- ja kehitysasteensa mukaisesti. Lapsen halu pärjätä pelon kanssa ja ”olla kuten muut” on usein vahva. Hyvällä taustatyöllä, luottamusta herättävällä ilmapiirillä, ympäristön tuella, palkitsemisella sekä motivoinnilla päästään usein pitkälle.
· Rakasta lasta eniten, kun hän ansaitsee sitä vähiten, sillä kun hän ansaitsee sitä vähiten, hän tarvitsee sitä eniten, muistuttaa Vuokko Anttonen pelkäävän lapsen vanhempia ja hammaslääkäriä.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 13/2012

Lähde: HLT, EHL Vuokko Anttosen luennot Apollonian Hammashoitopelon hoito -kurssilla 5.10.2012