Kohdennettu harjaus auttoi lasten molaarien remineralisaatiossa riippumatta siitä oliko tahnassa fluoria. Laserfluoresenssillä (LF) pystyttiin osoittamaan hampaiden harjauksen vaikutukset jo muutamassa viikossa. Näin todettiin suomalaistutkimuksessa, jossa arvioitiin LF-menetelmän sopivuutta kariesvaurioiden seurantaan ja kohdennetun harjauksen vaikutuksia remineralisaatioon yläkouluikäisten vasta puhjenneissa toisissa poskihampaissa.
Laserfluoresenssiä voidaan käyttää muiden menetelmien tukena alkavien kariesvaurioiden havaitsemisessa erityisesti lasten pysyvien poskihampaiden purupinnoilta. Menetelmässä hampaan pinnalle johdettu, tietyn aallonpituuden omaava laservalo saa aikaan hampaassa fluoresenssi-ilmiön ja tämän seurauksena LF-laitteen rekisteröimän, takaisin heijastuvan valon määrä on tervettä korkeampi demineralisoituneella hampaan pinnalla. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että laitteen arvo 30 (skaala 0–99) toimii hyvänä LF:n raja-arvona, jolloin on mietittävä non-invasiivisen/invasiivisen hoidon tarvetta ja jatkohoitoa.
Tutkimuksessa oli mukana 51 (13–14 v.) lasta, joilla oli vähintään yksi vaurio, jossa laserfluoresenssiarvo (LF) oli >10 vasta puhjenneessa toisessa poskihampaassa. Heille jaettiin satunnaisesti 0 ppm (25 lasta) tai 1500 ppm (26 lasta) fluoria sisältävää hammastahnaa. Lapset opetettiin kädestä pitäen harjaamaan etenkin toisia poskihampaitaan kuukauden ajan (ns. kohdennettu harjaus). Hampaista (n=204) mitattiin LF-arvot ennen kuukauden seurantajaksoa ja jakson lopussa. Myös harjaustiheys selvitettiin seurantajaksoa ennen ja sen jälkeen.
Tutkimuksen mukaan vaurioissa, joissa LF oli < 30 alussa, arvo parani (pieneni) seurannan aikana. LF-lähtöarvolla 11–20 hampaiden kunto parani joka kolmannessa ylä- ja joka viidennessä alaposkihampaassa. Jos lähtöarvot olivat alussa 21–30, hampaiden kunto parani noin joka toisessa ylä- ja joka kolmannessa alaposkihampaassa. Jos lähtöarvot ylittivät 30, hampaiden demineralisaation muutos oli vähäisempi. Joissakin hampaissa LF muutos osoitti demineralisaation lisääntymistä seurantajaksolla. Fluorimäärä hammastahnassa ei vaikuttanut merkittävästi lopputulokseen. Harjaustiheys ei näyttänyt myöskään muuttuvan merkittävästi seurannan aikana. Alussa lapset harjasivat keskimäärin 11–12 ja lopussa 12 kertaa viikossa.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että kohdennettu harjaus ja opastus ovat erinomaisen tärkeitä, helppoja ja hyviä keinoja alkavien kariesvaurioiden pysäyttämisessä etenkin hiljattain puhjenneissa poskihampaissa. Laserfluoresenssi voi toimia välineenä seurannassa ja omahoidon motivaattorina.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 4/2016
Lähde: Laitala M-L, Jaanti E, Vähänikkilä H, Määttä T, Heikka H, Hausen H, Anttonen V. Laser fluorescence in monitoring the influence of targeted tooth brushing on remineralization of initial caries lesions on newly erupted molar teeth – RCT. Int J Dent Hygiene. Julkaistu verkossa 29.1.2016. DOI: 10.1111/idh.12205