Akryyliproteesien desinfektio vastaanotolla tuottaa päänvaivaa. Kemiallisille desinfektioliuoksille on pyritty löytämään korvaavia menetelmiä. Proteesin desinfioimista mikroaaltouunissa on pidetty lupaavana keinona.
Ristikontaminaation välttämiseksi suositellaan kemiallista desinfektiota aina, kun proteesi on otettu suusta ja ennen kuin se asetetaan takaisin. Kemialliseen desinfektioon liittyy joitakin ongelmia, kuten proteesin värjäytyminen ja potilaan mahdolliset kudosreaktiot. Osa desinfektioliuoksista voi tunkeutua akryyliin, eikä liuoksen ainesosia saada täysin poistettua huuhtelemalla. Tällainen liuos saattaa muuttaa pohjaresiinin fysikaalisia ja mekaanisia ominaisuuksia. Liuosten käyttö vie aikaa, eikä lopputulos ole aina riittävä.
Proteesin kemiallisen desinfektion sijaan on mikroaaltoenergiaa ehdotettu yksinkertaiseksi ja edulliseksi vaihtoehdoksi. Mikroaaltoja käytettäessä on huomionarvoista, että energia muuttuu säteilyn kohteessa, eikä se ole samankaltaista kuumentamista kuten esimerkiksi uunissa, jossa lämmitetään ensin vastus. Mikroaaltoja absorboiva materiaali, kuten vesi, muuttaa energian lämmöksi materiaalissa itsessään. On näyttöä, että kuuden minuutin mikroaaltokuumennuksella (650 W) saadaan pohjausmateriaalista steriloitua muun muassa S. aureus ja C. albicans.
Tutkimuksessa kuumennettiin akryyliproteeseja mikroaaltouunissa sekä kuivana että veteen upotettuina 5 tai 15 minuutin ajan. Kontrolliproteesia ei kuumennettu. Tilastollisesti merkittävä ero mikroaaltouunissa desinfioitujen ja kontrolliproteesin välillä oli, miten paljon proteesia piti rasittaa, jotta se murtui, poikittaisvetolujuudessa, materiaalin sitkeydessä sekä iskusitkeydessä. Silmämääräisesti tarkasteltuna mikroaaltokäsiteltyyn proteesiin oli muodostunut sisäisiä huokosia. Tulokset selittynevät sillä, että kontrolliproteesissa oli enemmän polymeroitumatonta jäännösmonomeeria, joka kiehuessaan aiheutti akryylin ominaisuuksien heikentymisen.
Mikroaaltosteriloinnin hyvästä tehosta huolimatta sitä ei voida tämän tutkimuksen perusteella suositella, koska akryyliproteesin riski murtua käytössä kasvaa.
Ani Lakoma, Apollonia
Lähde: Hamouda IM, Ahmed SA. Effect of microwave disinfektion on mechanical properties of denture base acrylic resin. J Mech Behav Biomed Mater 2010; 3: 480–7.