Tiedeuutiset

Prof. Jukka Meurman painottaa, että tällä hetkellä meillä ei ole vielä vankkaa tutkimusnäyttöä probioottien vaikutuksista suunterveyteen. Tieto alkaa kuitenkin kumuloitua.
– Itse uskon, että probiooteista voisi olla apua suu- ja hammassairauksien ehkäisyssä sekä niiden tukihoidossa. Oleellista on, ettei probiooteista näyttäisi olevan ainakaan haittaa.

Yhdysvaltalaistutkijoiden American Journal of Transplantation -lehdessä julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan kasvojensiirtopotilaiden kasvoihin näyttäisi tulevan vanhenemista muistuttavia muutoksia kiihtyvällä tahdilla. Koska kasvojensiirrot ovat suuria leikkauksia, joissa on riskejä, on tutkimustiedolla suuri merkitys operaatioiden suunnittelulle sekä riskien ja hyötyjen arvioinnille – myös eettisessä mielessä.

Miten selvitä väkivaltaisesta potilaasta? Kaikki riskipotilaatkin tulisi kohdata kunnioittavasti ja neutraalisti, esittäytyä ja kertoa, mitä aikoo tehdä. – Kannattaa pysyä härkäpäisesti auttajan roolissa, kannustaa dos., erikoisl., psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Kuorsaamista esiintyy ajoittain lähes kaikilla, mutta jokaöinen äänekäs kuorsaaminen hengityskatkoksineen on riski terveydelle. Arviolta 120 000–200 000 suomalaisista kärsii obstruktiivisesta uniapneasta, mutta edelleenkin tauti on alidiagnosoitu. Hammaslääkärit ovat avainasemassa taudin havaitsemisessa ja potilaiden ohjaamisessa diagnosoitaviksi lääkärille.

Suu muodostaa tehokkaan infektioportin elimistöön. Tautia aiheuttavien mikrobien päästessä suuhun käynnistyy immuunivaste, joka pyrkii estämään taudinaiheuttajien etenemisen ja suojaamaan yksilön terveyttä. On arvioitu, että parodontiumin alueen kudostuhosta jopa 80 % selittyisi immuunivasteen toiminnalla.

TMD-kipu on yhtä monimuotoinen kuin kantajansa. Uudessa TMD:n kansainvälisessä diagnostiikassa (DC-TMD) TMD:n hoitoon on omaksuttu kivunhoidon periaatteita, kuten kuntouttava hoito-ote, laaja-alainen diagnostiikka ja hoitojen yksiköllinen räätälöinti.

Autotransplantaatio eli puuttuvan hampaan korvaaminen omalla hampaalla voi tarjota biologisen ratkaisun yksittäisten hammaspuutosten hoitoon kasvuikäisillä nuorilla. Etuna on, että hampaan puhkeaminen ja juuren kehitys jatkuu siirron jälkeen. Siirrännäinen myös säästää alveoliluuta ja jopa stimuloi sen kasvua.

Purenta ei kehity itsenäisesti, vaan on riippuvainen ylä- ja alaleuan kasvusta. Etenkin leukojen pitkään jatkuva vertikaalinen kasvu on huomioitava synnynnäisten hammaspuutosten hoitoa ja purennan kuntoutusta suunniteltaessa.
– Hampaiden puhkeaminen jatkuu läpi elämän purennan ylläpitämiseksi, muistuttaa ylihammaslääkäri, prof. Timo Peltomäki.

Työikäisistä joka viides ja yli 70-vuotiaista joka kolmas kärsii päivittäin hoitoa vaativasta kivusta. Näin kertoo Helsingin yliopiston kipulääketieteen professori Eija Kalso. Pitkittyvän kivun taustat ovat monimutkaiset ja aika vahvistaa mekanismeja.

Tarpeelliseksi katsottua hammasröntgentutkimusta ei tarvitse välttää tai siirtää myöhemmäksi raskauden takia, osoittaa tuore suomalaistutkimus. Vatsan suojaaminen ei myöskään ole säteilysuojelun kannalta tarpeen. Havaitsematta ja hoitamatta jäävä hammastulehdus voi olla paljon haitallisempi äidille ja sikiölle kuin kuvauksesta aiheutuva vähäinen säteilyaltistus.