Epäiltäessä nenän sivuontelotulehdusta mikään oire ei yksinään riitä varmaan diagnoosiin. Toisaalta hammaslääkärit törmäävät usein myös poskionteloiden sattumalöydöksiin muun hoidon ohessa. LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Paula Virkkula ja LT, radiologian erikoislääkäri Antti Markkola valottivat nenän sivuonteloiden sairauksien hoitoa ja kuvantamista Apollonian radiologian jaoston luentopäivässä.
Sivuontelotulehduksen Käypä hoito -suosituksessa määritellään rinosinuiitti minä tahansa nenän sivuontelon tulehduksellisena tilana. Tavallisimmin bakteerisinuiitti seuraa ylähengitystieinfektiota. Patogeenit ovat joko poskiontelossa tai ne leviävät sinne viereisistä kudoksista, kuten nenästä tai hampaiden alueelta. Nuhassa etummaiset seulalokerot tulehtuvat aina. Tulehdus johtaa limakalvon turvotukseen, värekarvatoiminnan heikkenemiseen ja tulehduseritteen kertymiseen. Tulehduksen, turvotuksen ja liman kertymisen jatkuessa sivuonteloiden ilmastointi heikkenee ja alue tulehtuu.
Akuutissa sivuontelotulehduksessa nuhaoireet jatkuvat 10 päivän sairastamisen jälkeen ja ne ovat usein pahentuneet 5 päivän jälkeen. Sinuiittia pidetään kroonisena, kun oireilu on kestänyt yli 3 kuukautta. Akuutin sinuiitin oireina voi olla kuumetta ja yleistä sairaudentunnetta. Nenän tukkoisuus, nenän märkäinen erite ja eritteen valuminen nieluun liittyvät usein sinuiittiin. Kasvoilla voi olla särkyä tai paineen tunnetta, mutta kipuoire voi myös puuttua. Yskä on usein hakkaavaa, ja se pahenee öisin.
Diagnostiikan tavoitteena on löytää tilanteet, joissa potilas hyötyy antimikrobilääkityksestä tai muusta hoitotoimenpiteestä. Antimikrobilääkityksestä hyötyy noin 7 % sinuiittipotilaista. Muutoin hoito on oireenmukaista.
Oireenmukaisessa hoidossa käytetään särkylääkkeen lisäksi limakalvoturvotusta supistavia nenätippoja tai -suihkeita, jotka tosin heikentävät värekarvatoimintaa. Oraaliset sympatomimeetit vähentävät myös limakalvoturvotusta. Etenkin allergiset potilaat hyötyvät nenäkortikosteroidihoidosta ja antihistamiineista. Nenän huuhtelu nenäkannun avulla auttaa eritteen poistamisessa. Voimakasoireiset potilaat hyötyvät punktiosta, samoin se tehdään pitkittyneen taudin yhteydessä. Kroonisen sinuiitin hoidossa konservatiivinen hoito maksimoidaan: ainakin nenästeroidihoito muutaman kuukauden ajan ja päivittäinen kannuhuuhtelu, sekä altistavien tekijöiden, kuten tupakointi ja allergiat, hoito ennen poskiontelon leikkaushoitoon ryhtymistä.
Kuvantamistutkimuksia suositellaan vasta aikaisintaan 7–10 vuorokauden kuluttua oireiden alkamisesta. Kyseeseen tulevat kaikututkimus ja poskionteloiden natiiviröntgen. Kaikututkimus vaatii tekijältään kokemusta laitteen käytöstä ja menetelmän rajoitusten tuntemista, jotta eriteretentio löytyisi. Limaretention tulee olla kontaktissa ontelon etuseinämään, jotta se on havaittavaissa kaikututkimuksella. Kystalöydös on vaikea erottaa eriteretentiosta, eikä kaikututkimus sovi kroonisen sinuiitin tutkimiseen.
Nenän sivuonteloiden (NSO) natiiviröntgenkuvan käyttö sivuontelotulehdusten diagnostiikassa on vähenemässä, mutta pitkittyneessä infektiossa se on käyttökelpoinen. Ns. kuutamokuvaa käytetään, kun sivuonteloista otetaan vain yksi kuva. Sfenoidaaliontelot saadaan näkyviin lateraalikuvassa. Limakalvoturvotuksen ollessa yli 0,5 cm on epäiltävä sinuiittia. Vähäisempi turvotus tulkitaan virusperäiseksi rinosinuiitiksi. Nestepinta ontelossa lisää selvästi bakteeriperäisen sinuiitin todennäköisyyttä.
Alle kouluikäisen sinuiittiepäilyssä kuvantaminen ei ole luotettavaa, koska sinukset ovat vielä pienet ja terveilläkin lapsilla limakalvoturvotus on yleinen löydös.
Toispuoleisen varjostuman tulisi herättää epäilykset vakavammasta tautiprosessista. Kyseessä voi olla hammasperäinen tulehdus, kookas kysta tai etenkin lapsella vierasesine. Myös sienisinuiitti ja tuumorin mahdollisuus on muistettava erotusdiagnostiikassa. Noin kolmasosa aikuisten toispuoleisista muutoksista on neoplasioita.
Ani Lakoma, Apollonia
Lähteet: LT, KNK-erikoislääkäri Paula Virkkulan luento ”NSO-alueen löydökset korvalääkärin kannalta” ja LT, radiologian erikoislääkäri Antti Markkolan luento ”NSO-kuvantaminen” Apollonian radiologian jaoston luentopäivässä 1.4.2011.