Korealaiset tutkijat selvittävät liikalihavuuden ja parodontiitin yhteyttä, josta on olemassa ristiriitaisia tuloksia aiemmista tutkimuksista. Hypoteesina oli, että liikalihavilla esiintyy enemmän parodontiittia kuin normaalipainoisilla.
Osana korealaista kansanterveys- ja ravitsemustutkimusta tutkittiin 2261 henkilön otannalla liikalihavuuden ja parodontiitin yhteyttä. Tutkittaville tehtiin parodontaalinen tutkimus, antropometriset mittaukset ja he täyttivät kyselyn sosioekonomisesta ja yleisterveysstatuksestaan. Painoindeksiä ja vyötärön ympärysmittaa käytettiin mittaamaan kokonaiskehonrasvan ja ylävartalon rasvan määrää. Painoindeksin ja vyötärön ympärysmitan raja-arvoina käytettiin WHO:n ja Korean lihavuustutkimusyhdistyksen suosittelemia arvoja. Parodontaalistatus määriteltiin CPI:n avulla ja parodontiitiksi määriteltiin indeksiluku 3 tai enemmän. Monimuuttujainen logistinen regressioanalyysi tehtiin käyttämällä seuraavia muuttujia: sukupuoli, ikä, kotitalouden ansiot, nukkumaanmenoajan hampaidenharjaustottumukset, hammaslangan käyttö, hammasväliharjan käyttö, aktiivisen karieksen esiintyvyys, reikiintyneiden, puuttuvien ja paikattujen hampaiden lukumäärä sekä diabetes ja tämänhetkinen tupakointistatus.
Tutkimuksessa löydettiin merkitsevä assosiaatio liikalihavuuden ja parodontiitiin esiintyvyyden välillä, kun huomioitiin sosio-demogragfiset muuttujat, suunterveyskäyttäytyminen sekä yleis- ja suunterveydentila. Liikalihavilla, joilla oli suuri vyötärön ympärysmitta, oli enemmän parodontiittia kuin normaalin vyötärön ympärysmitan omaavilla henkilöillä. Sairaalloinen vastaseudun liikalihavuus on voimakkaammin yhteydessä parodontiittiin kuin kohtuullinen vatsanseudun liikalihavuus. Parodontiitin ja liikalihavuuden välillä ei löydetty merkitsevää assosiaatiota painoindeksiä käyttäen, joka tukee tulosta, että suuri vyötärön ympärysmitta korreloituu parodontiittiin.
Vatsaan tai sisäelinten ympärille kertynyt rasva on siis parempi indikaattori parodontaalistatukselle kuin kokonaiskehonrasva. Merkitsevä assosiaatio löytyi kuitenkin paino- ja parodontaali-indeksin välillä, kun tutkimushenkilöt jaettiin painoindeksin mukaan kahteen kategoriaan (OR:1,256, CI 1,034–1,526, p=0,022). Tuloksen perusteella on syytä uskoa, että vaikka yleensä liikalihavuuden ja parodontiitin yhteyttä tutkitaan jakamalla tutkittavat kolmeen ryhmään painoindeksin mukaan, kategorioiden lukumäärä saattaa vaikuttaa assosiaatioon.
Kati Kyyrö, Apollonia
Lähde: Kim EJ, Jin BH, Bae KH. Periodontitis and Obesity: A Study of the Fourth Korean National Health and Nutrition Examination Survey. J Periodontol. 2010; Nov 2. DOI: 10.1902/jop.2010.100274