Gerodontology-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan älypuhelimella otettuja valokuvia voitaisiin mahdollisesti käyttää ikäihmisten suuhygienian seurantaan.
Hoivakodeissa asuvien ikäihmisten suuhygienia on usein huono, ja heidän voi olla lähes mahdotonta päästä suun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle. Saksassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, voitaisiinko älypuhelimen kameralla otettuja valokuvia hyödyntää laitosasukkaiden suu- ja proteesihygienian seurannassa. Aihetta ei ole tutkittu aiemmin.
Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka hyvin hammaslääkärin kliininen arvio ikäihmisten plakki-indeksistä (PI-LTC, Plaque Index for Long-Term Care) ja proteesihygieniasta (DHI, Denture Hygiene Index) vastasi arviota, joka tehtiin kännykkäkamerakuvien perusteella. Tutkimuksessa oli mukana 50 hoivakotipotilasta, joiden keski-ikä oli 85,6 vuotta (keskihajonta 6). Potilaista 74 % oli naisia, ja heillä oli keskimäärin 16,2 hammasta (kh 7,8).
Ensin yksi hammaslääkäri teki kaikille potilaille hoivakodissa kliinisen suun tutkimuksen ja määritti kultakin PI-LTC- ja DHI-arvot. Lisäksi hammaslääkäri otti potilaiden hampaista ja proteeseista kliiniset valokuvat erillisen, standardoidun ohjeistuksen mukaan, samalla kännykkäkameralla. Tietoturvasta pidettiin huolta poistamalla puhelimesta SIM-kortti kuvaamisen ajaksi, ja kuvien siirtämiseen käytettiin salattua siirtoprotokollaa.
Tämän jälkeen kaksi muuta hammaslääkäriä arvioi anonymisoitujen valokuvien perusteella itsenäisesti kunkin potilaan PI-LTC- ja DHI-arvot. Kliinisen tutkimuksen tehneen ja valokuvista suu- ja proteesihygienian tilaa tarkastelleiden hammaslääkärien arvioiden yhteneväisyys määritettiin ICC (intraclass correlation coefficient) -mittarin avulla.
Hammaslääkärit, jotka tekivät arvion valokuvien perusteella, määrittelivät proteesihygienian yleisesti ottaen hiukan heikommaksi kuin kliinisen tutkimuksen tehnyt hammaslääkäri. Reliabiliteetti kaikkien hammaslääkärien välillä todettiin erinomaiseksi niiden proteesipintojen osalta, joissa näkyi peitettä. Valokuvien perusteella arvion tehneet eivät kuitenkaan pystyneet arvioimaan kuvista kaikkia proteesipintoja yhtä hyvin kuin kliinisen tutkimuksen tekijä.
Valokuvia arvioineet hammaslääkärit määrittivät myös LTC-arvot suuremmiksi kuin kliinisen tutkimuksen tekijä. Näkyvän plakin osalta arvioiden reliabiliteetti oli keskimäärin hyvä. Tutkimuksessa osoittautui kuitenkin myös, että etenkin etuhampaiden ja molaarien bukkaalipintojen arviointi valokuvista oli vaikeaa. Monet valokuvat olivat hämäriä, koska valaistusolosuhteita ei ollut vakioitu.
Tutkimuksen tehneet hammaslääkärit toteavatkin, että älypuhelinkuvien perusteella on mahdollista tehdä vain karkea arvio suu- ja proteesihygienian tilasta, eikä tämä arvio voi korvata kliinistä tutkimusta. Lisäksi tarvittaisiin uusia tutkimuksia, joissa kuvien ottaja ei ole hammaslääkäri vaan hoivakodin henkilökuntaa.
– Suun terveydenhuollossa etälääketieteen käyttömahdollisuudet ovat rajalliset, toteaa terveydenhuollon erikoishammaslääkäri Hannaleena Jämsä.
– Laitoshoidossa tai kotihoidon asiakkaina oleville ikääntyneille voitaisiin tehdä esimerkiksi alustavaa hoidontarpeen arviointia, konsultaatioita tai seurantaa etälääketieteen keinoin. Kun hyvinvointialueilla tiukan taloustilanteen vuoksi mietitään esimerkiksi työvoiman käytön tehostamista, voisi etälääketiede osaltaan tuoda helpotusta tilanteeseen.
Jämsä muistuttaa, että etälääketiede vaatii hyvät välineet ja riittävän koulutuksen, ja tietosuojaan on kiinnitettävä erityishuomiota. Myös jatkohoidon pitää aina olla suunniteltuna.
Lääkäriliitto julkaisi vuonna 2022 Etälääketieteen suosituksen.
– Etäpalveluun on aina oltava potilaan suostumus, ja toiminnan pitää olla potilasturvallista.
Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 11/2023
Lähde: Bleiel D, Rott T, Scharfenberg I, Wicht MJ, Barbe AG. Use of smartphone photos to document the oral care status of nursing home residents. Gerodontology 2023;40(2): 244–50. Julkaistu verkossa 4.8.2022. doi: 10.1111/ger.12650