Suun mikrobifloora koostuu monista eri lajeista, kenties useammista kuin tällä hetkellä tunnetaan. Vain osa bakteereista liitetään suun sairauksiin. Parodontiitin kannalta yksittäistä bakteerilajia olennaisempaa on patogeenilajien määrä, tähdensi professori Eija Könönen Apollonia Symposiumissa.
Suun mikrobisto kehittyy ensimmäisten elinvuosien aikana, jokaiselle omanlaisensa. Streptokokit ovat ensikolonisoitujia. Parodontaalisesti terve äiti saattaa edesauttaa lapsen suun kolonisoitumista harmittomilla bakteereilla.
Suun eri anatomisille alueille kehittyy erilainen mikrobisto. Suun mikrobeja tunnetaan noin 800 lajia, mutta luku saattaa olla aliarvioitu. On arveltu, että suun mikrobeja saattaisi olla jopa 19 000 lajityyppiä.
Suurella osalla suomalaisista aikuisista on vähintään yksi syventynyt ientasku. Tutkijoiden mielenkiinnon kohteena onkin ollut, mikä saa parodontiitin muuttumaan paikallisesta koko suun sairaudeksi, ja onko taustalla heikentynyt puolustus vai patogeenikuormitus.
Lähes jokaisen suusta löytyy patogeeni Fusobacterium nucleatum, jopa useita eri kantoja. Laaja antigeeninen variaatio onkin eduksi lajille. Kantojen pysyvyys lisääntyy jo toisen elinvuoden aikana. F. nucleatum on avainlaji supra- ja subgingivaalisten biofilmien muodostumisessa.
Siirtymä terveydestä parodontiittiin pitää sisällään anaerobien ilmaantumisen suun bakteerikantaan, sekä Gram-positiivisen valtakasvuston muuttumisen Gram-negatiiviseksi. Syventyneisiin ientaskuihin liitettyjä patogeenejä ovat Aggregatibacter actinomycetemcomitans (A.a.), Porfyromonas gingivalis, Prevotella intermedia (P.i.) ja Treponema denticola. Patogeenilajien määrä syljessä liittyy parodontiittiin läheisemmin kuin yksittäiset lajit.
Patogeeni A.a. voitiin osoittaa 13 prosentilta 4–7-vuotiaista lapsista ja 4 prosentilta teini-ikäisistä tutkittaessa suomalaisten patogeenikantoja. Juveniilia parodontiittia sairastavista 89 % kantaa A.a.:ta. Sen kolonisaatio suussa on pysyvä.
Patogeeni P.i. voi ohimenevästi lisääntyä raskauden aikana, mutta raskausgingiviitti assosioituu ensisijaisesti Prevotella nigrescensiin, joka on vähemmän patogeeninen. Lapsilta ja parodontaalisesti terveiltä on löydetty vain sitä. Parodontiittipotilailla tavataan joko jompaakumpaa tai molempia.
Kielen selkä tarjoaa anaerobeille sopivat olosuhteet myös hampaattomassa suussa. Parodontaalihoidon jälkeinen uudelleenkolonisaatio onkin peräisin potilaan omasta suusta. Parodontiitin patogeenejä voidaan löytää suusta vielä hampaiden menettämisen jälkeenkin.
Lähde: Professori Eija Könösen luento ”Parodontiitin patogeenikantajuus suomalaisilla” Apollonia Symposiumissa 18.3.2010.
Ani Lakoma, Suomen Hammaslääkärilehti 6/2010