puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Aikuisten hammasterveys kuntoon harjalla ja fluorilla

Karies on edelleen merkittävä kansanterveysongelma myös aikuisilla.  Hammasterveyttä edistäviä keinoja ja tuotteita on runsaasti, mutta myös  haitallisten tuotteiden tarjonta on kasvanut. Näiden tekijöiden rinnakkaisista yhteyksistä hammasterveyteen tiedetään vähän.

Tutkimus selvitti, miten suomalaisaikuisten hammasterveys oli yhteydessä heidän toteuttamaansa omahoitoon: hampaiden harjaukseen ja fluorihammastahnan käyttöön sekä ksylitolipurukumin ja sokerilla makeutettujen tuotteiden nauttimistiheyteen.

Osana Terveys 2000 -tutkimusta tähän työhön valittiin ne hampaalliset 30–64-vuotiaat, jotka vastasivat kysymyksiin ksylitolin ja sokerin käytöstä sekä hampaiden harjaamisesta ja osallistuivat kliiniseen suuntutkimukseen (n=4361). Hammasterveyttä kuvattiin kaikkien hampaiden sekä terveiden, paikattujen ja karioituneiden hampaiden lukumäärillä. Karies (DT) kirjattiin sen ulottuessa hammasluuhun.

Hammasterveyttä edistävä omahoito käsitti tässä hampaiden harjaamisen kahdesti päivässä  ja päivittäisen fluorihammastahnan sekä ksylitolipurukumin käytön. Hammasterveyttä vaarantaviksi tekijöiksi luettiin sokeroitujen juomien, kuten kahvin, teen, kaakaon ja limsojen nauttimistiheydet. Ne tiivistettiin faktorianalyysillä yhdeksi käyttötiheyden kuvaajaksi.

Tutkituilla oli keskimäärin noin 24 hammasta. Niistä 10 oli tervettä (intakteja), 13 paikattuja ja yksi oli karioitunut. Hammasterveyttä edistävät tavat olivat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Naisista 79 % harjasi hampaansa kahdesti päivässa, 96 % käytti fluorihammastahnaa päivittäin ja 21 % ksylitolipurukumia päivittäin. Miesten vastaavat luvut olivat 47 %, 86 % ja 12 %.  Vain 7 % kaikista tutkituista käytti ksylitolipurukumia vähintään kolmesti päivässä. Yleisintä sokerin käyttö oli kahvissa tai teessä ja muina sokeroituina juomina. Naisilla näiden käyttö oli selvästi harvempaa kuin miehillä.

Nyt tutkittujen terveystapojen vaihtelu ei heijastunut hampaiden lukumäärään eikä terveiden tai paikattujen hampaiden määrään (RR=1,0–1,1). Sen sijaan karieshampaiden määrä vaihteli selvästi terveystapojen mukaan. Kariesta oli enemmän, jos fluorihammastahnaa ei käytetty päivittäin (RR=1,8), hampaita harjattiin harvemmin kuin kahdesti päivässä (RR=1,5) ja sokeroituja juomia käytettiin usein (RR=1,2). Kariesta oli vähemmän, jos ksylitolipurukumia käytettiin usein (RR=1,1). Miehille näytti olevan enemmän haittaa fluorihammastahnan käytön laiminlyönnistä (RR=2,0) ja naisille taas enemmän hyötyä ksylitolipurukumin käytöstä (RR=1,2). Kaikissa analyyseissä otettiin huomioon taustalla olevat iän ja koulutustason vaihtelut.

Tulokset korostavat fluorihammastahnan käytön ja hampaiden harjaamisen osuutta hammasterveyden ylläpidossa. Tulokset myös tukevat aiempia havaintoja karieksen esiintymisen ja sokerin käytön heikosta yhteydestä väestöissä, joissa fluorihammastahnan käyttö on  yleistä.

Ksylitolipurukumin käyttötiheyden yhteys karieshampaiden lukumäärään oli vastoin odotuksia heikko. Ksylitolipurukumia suositellaan käytettävän päivittäin 3–5 kertaa, mutta siihen ylsi vain 7 % tutkituista. Suositukset ovat suunnattu pääasiassa lapsille, nuorille ja pikkulasten äideille, mutta ksylitolituotteiden terveysvaikutuksia voisi esitellä myös aikuisten terveysneuvonnassa.

Kati Kyyrö, Apollonia ja Miira Vehkalahti

Lähde: Tseveenjav B, Suominen AL, Hausen H, Vehkalahti MM. The role of sugar, xylitol, toothbrushing frequency, and use of fluoride toothpaste in maintenance of adults’ dental health: findings from the Finnish National Health 2000 Survey. Eur J Oral Sci 2011; 119: 40–47.