puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Hammaslääkärillä hyvät mahdollisuudet havaita alkava syömishäiriö

Kuivat, halkeilleet huulet ja hampaiden kuluminen sekä suun polttelu voivat olla merkkejä syömishäiriöstä. Ruotsalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että näitä oireita esiintyy syömishäiriödiagnoosin saaneilla huomattavasti tervettä verrokkiryhmää useammin. Syömishäiriöiset myös kokevat terveitä useammin itse kärsivänsä hammasvaivoista.

Monessa tutkimuksessa on todettu, että syömishäiriöt heijastuvat helposti suun terveyteen. Tästä huolimatta hammaslääkärit tietävät syömishäiriöiden vaikutuksista suuhun ja hampaistoon liian vähän ja uskaltavat harvoin ottaa syömishäiriöepäilyä puheeksi potilaan kanssa, toteavat ruotsalaistutkijat. Tutkijaryhmä pyrki vertailevassa tapaustutkimuksessaan löytämään sekä potilaiden itse ilmoittamia että kliinisesti havaittavia oireita, joilla on tilastollisesti selkeä positiivinen korrelaatio syömishäiriön kanssa ja jotka siten voivat auttaa hammaslääkäriä huomaamaan alkavan syömishäiriön.

Pienessä tutkimuksessa vertailtiin 54:n syömishäiriöklinikan avohoitopotilaan suun terveyttä julkisesta terveydenhoidosta rekrytoituun vertailuryhmään, jonka osallistujia pyydettiin mukaan tutkimukseen rutiinihammastarkastuksen yhteydessä. Syömishäiriötä sairastavien keski-ikä oli 21,5 vuotta, ja heistä 50 oli naisia. 28 prosentilla oli diagnosoitu anoreksia, 14 %:lla bulimia ja 58 %:lla epätyypillinen syömishäiriö (EDNOS). Verrokkiryhmän osallistujille tehtiin EDI-kyselytutkimus, jolla suljettiin pois syömishäiriöiden mahdollisuus tässä ryhmässä.

Sekä syömishäiriöistä kärsiville että verrokeille annettiin täytettäväksi kyselylomake, joka koski sosiodemografisia tekijöitä sekä omia arvioita suun terveydestä. Tutkittavien huulien kuivuutta ja halkeamia sekä korvien edustan ja korvasylkirauhasten turvotusta arvioitiin silmämääräisesti ja tunnustelemalla; suun pehmytkudosta tutkittiin silmämääräisesti. Lisäksi laskettiin GBI ja VPI -indeksit sekä syljen streptococcus mutans- ja lactobacilli-tasot. Kariesvaurioiden etsimisessä käytettiin apuna BW-röntgenkuvia. Kliinisten havaintojen ja röntgenin perusteella laskettiin myös DMFT- ja DMFS- indeksit.

Koska suun terveyden on todettu korreloivan vahvasti syömishäiriön keston ja laadun kanssa, syömishäiriöisiä analysoitiin tilastollisesti myös alaryhminä. Tilastoanalyysissä erotettiin ne, joilla tauti oli kestänyt alle vuoden (39 %) ja yli vuoden sekä ne, joilla esiintyi oksentelua ja ahmimista (57 %) ja ne, joilla näitä oireita ei esiintynyt.
Tutkijat havaitsivat, että kuivat huulet ja korvasylkirauhasen turpoaminen, jotka voivat johtua tahallisesta oksentamisesta ja nälkiintymistä seuraavasta kuivumisesta, olivat merkittävästi yleisempiä syömishäiriöpotilailla kuin verrokeilla. Korvasylkirauhasen turvotus oli erityisen tavallista niillä syömishäiriöisillä, joiden oireisiin kuului oksentamista ja ahmimista. Tällä alaryhmällä esiintyi myös huomattavan paljon hampaiden eroosiota. Oksentelevat ja ahmivat syömishäiriöiset myös arvioivat itse suunsa terveyden merkittävästi huonommaksi kuin muut tutkittavat.

Syömishäiriöisten VPI ja BGI puolestaan olivat merkittävästi matalammat kuin verrokkiryhmällä (VPI 7.1 % vs. 11.3 %; GBI 1.0 % vs. 7.1 %), minkä arvioitiin johtuvan syömishäiriöisille tyypillisestä tarkasta, usein pakkomielteisestäkin hygieniasta.

Koska kolmannes tutkituista syömishäiriöisistä oli kärsinyt häiriöstä alle vuoden ja tutkimus keskittyi nimenomaan avohoidon potilaisiin, on nähtävissä, että melko lyhytkin syömishäiriöhistoria ja verraten lievät syömisongelmat voivat johtaa suun alueen ongelmiin. Hammaslääkärin tietoisuus syömishäiriöön viittaavista merkeistä saattaakin olla ratkaisevaa sen kannalta, saadaanko alkavasta syömishäiriöstä kärsivä ajoissa asianmukaiseen hoitoon.

Laura Kimari, Apollonia

Lähde: Johansson, A-K, Norring C, Unell L, Johansson A. Eating disorders and oral health: a matched case-control study. European Journal of Oral Sciences 2012; 120: 61–68.