puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Iäkkäät saavat liian vähän proteiinia

Iäkkäät saavat liian vähän proteiinia

17.2.2017 klo 09:00

Ravitsemustila vaikuttaa merkittävästi ikäihmisten toimintakykyyn, vireystilaan ja terveyteen. Viime aikoina erityistä huomiota on kiinnitetty iän myötä kasvavaan proteiinin tarpeeseen. Tutkimuksen mukaan alle neljännes ikäihmisistä saa riittävästi proteiinia.

Riittävällä ravinnolla ja erityisesti proteiinilla on tärkeä rooli lihasvoimien ja toimintakyvyn säilymisessä iän ja sairaustaakan kasvaessa. Lisäksi riittävä proteiininsaanti auttaa suojaamaan luukadolta, vaikuttaa kehon immuunijärjestelmään, auttaa haavojen parantumisessa ja vaikuttaa ihon kuntoon.

– Suoraan suunterveyteen liittyvistä vaikutuksista ei ole tutkimusta, mutta kaikki edellä mainitut tekijät ja ongelmat niiden kohdalla voivat vaikuttaa suun kuntoon, toteaa ETT, dos. Merja Suominen.

Uusimman ravitsemussuosituksen mukaan yli 65-vuotiaiden tulisi saada proteiinia 1,2–1,4 g/paino kg/vrk, mikä tarkoittaa n. 60–100 g proteiinia vuorokaudessa. Suomalaisten tutkimusten mukaan proteiininsaanti jää usein alle tavoitearvojen. Lihaskuntoharjoittelun yhteydessä ikäihmisten proteiinin tarve kasvaa entisestään, ja tutkimusten mukaan jopa 40 gramman kertalisä voisi olla tarpeellinen.

Tutkijat havaitsivat myös, että 30 gramman proteiinilisä perusruokavalion kanssa lisäsi ikäihmisten voimia, ja tuolilta nousu nopeutui 12 viikon seurannassa. Suomalaisessa interventiotutkimuksessa riittävä ravintoaineiden saanti – proteiinit mukaan lukien – paransi myös elämänlaatua ja hengitysfunktiota.

FINGER-tutkimuksen mukaan ravitsemusneuvonta (osana 2 v. interventiota) ja ”Välimeren ruokavalio” vaikuttivat positiivisesti mm. kognitioon. Suomisen mukaan ikäihmisten kohdalla ravitsemustilan yksilöllinen arviointi ja ohjaus ovatkin tarpeen.

– On tärkeää, että ikäihmiset saavat konkreettisia ohjeita, mistä esim. proteiinia saa ja miten proteiininsaantia voisi lisätä. Muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemusta tutkittaessa huomattiin, että muistisairas ei olekaan välttämättä neuvonnan ja tuen tarpeessa, vaan uupunut puolisohoitaja.

Virheravitsemus ja sen aiheuttama heikkous kokonaisuudessaan ovat suhteellisen yleisiä vanhusväestössä. Yli puolet iäkkäistä kärsii huonosta ravitsemustilasta pitkäaikaissairaanhoidossa. Ikääntyminen ja sairaudet sekä vähäinen liikkuminen ja energiankulutus vähentävät usein ruokahalua, ja eri ravintoaineiden puute kasvaa. Heikolla suunterveydellä on myös vaikutusta huonontuneeseen ravinnonsaantiin.

Ylipainoisellakin ikäihmisellä voi olla puutetta tärkeistä ravintoaineista, vaikka heikkolaatuinen ruokavalio pitääkin painoa yllä.

 

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 3/2017

Lähde: ETT, dos. Merja Suomisen luento Ikääntynyt ja ravinto. Apollonian Suugeriatrian jaoston seminaari 27.1.2017.