puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Implantti on kustannustehokas vasta juurihoitojen jälkeen

Hammaslääkäri on paljon vartijana tehdessään hoitopäätöksiä. Kannattaako juurihoito uusia ja milloin hammas tulisi korvata implantilla? Tutkimuksen mukaan implantti on kustannustehokas hoitovaihtoehto vasta kahden epäonnistuneen juurihoidon jälkeen.

On epätodennäköistä, että hampaiden restaurointien tulokset kestäisivät eliniän, mutta samalla kestoa ja kustannustehokkuutta on vaikea arvioida. Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kustannustehokkuutta lähdettiin mallintamaan matemaattisten prosessien avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida tulehtuneen yläleuan etuhampaan juurihoidon kustannustehokkuutta verrattuna hampaan korvaamiseen sillalla, hammasproteesilla tai implantilla.

Kustannustehokkuuden laskennassa käytettiin inkrementaalista kustannus-vaikutussuhdetta, jossa kertyvää lisähyötyä verrataan seuraavaksi edullisempaan vaihtoehtoon. Hoitopolkujen vertailussa käytettiin matemaattista Markovin prosessia, jonka avulla pystyttiin vertailemaan pitkän aikavälin satunnaisia tapahtumia ja niiden seurauksia toisiinsa. Tutkimusta varten rakennettu malli simuloi kymmentä todennäköisintä hoitopolkua ja hoitotoimenpiteiden kestävyyttä sekä kustannuksia. Mallin ja parametrien kokoamisessa käytettiin lukuisia tutkimuksia, joissa oli tutkittu hoitojen tuloksia ja epäonnistumista. Kustannuksien osalta malli pohjautui Iso-Britannian julkisen sektorin palkkatasoon ja resursseihin, ja mallinnettava oli miespotilas. Lisäksi tutkimusta varten tehtiin oletuksia, kuten esimerkiksi, että erilaiset hoidot tuottavat samanlaisen vaikutuksen suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Tutkimus osoitti, että kaikissa kustannustehokkaissa hoitopoluissa hoito aloitettiin juurihoidolla. Myös juurihoidon uusiminen oli kustannustehokasta, mikäli juurihoitoa uusittaessa ei tarvinnut turvautua leikkaukseen. Toisen juurihoidon elinikäiset kustannukset olivat hieman suuremmat kuin hampaan korvaaminen proteesilla tai sillalla, mutta yhä kohtuulliset. Implanttihoito oli juurihoitoa kustannustehokkaampaa vasta, kun endodonttinen hoito oli epäonnistunut kahdesti.

On muistettava, että hoitopolkumalli antaa todennäköisiä tuloksia yleisellä tasolla, eikä pysty ottamaan huomioon potilaan näkemystä ja kokemusta valitusta hoidosta. Tutkijoiden mukaan kustannustehokkuusmalli voisi kuitenkin auttaa hammaslääkäreitä opastamaan potilaitaan pitkän aikavälin kustannuksissa sekä tukemaan terveydenhuollon suunnittelijoita kannattavien hoitostrategioiden valinnassa.

Lähde: Pennington MW, Vernazza CR, Shackley P, Armstrong NT, Whitworth JM, Steele JG. Evaluation of the cost-effectiveness of root canal treatment using conventional approaches versus replacement with an implant. Int Endod J. 2009; 42: 874–883.

Annika Nissinen, Suomen Hammaslääkärilehti 3/2010