puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Joka viidennen lapsen hampaat vaurioituvat tapaturmassa

Kaatuminen, erityisesti polkupyörällä, on lasten hammastapaturmien yleisin syy. Arvioidaan, että joka viidennelle 12-vuotiaalle lapselle on sattunut pysyvää hammasta vaurioittanut tapaturma. Jos hammas menetetään, implantti- tai muu proteettinen hoito tehdään vasta kasvun päätyttyä eli noin 20 vuoden iässä.

Traumoja esiintyy eniten 9–10-vuotiailla, jolloin traumahampaan kehitys on usein kesken. Kehittyvän hampaan vaste hoidolle on usein parempi kuin jo kasvunsa päättäneen hampaan. Avojuurisen traumahampaan hoidossa pyritään turvaamaan juuren kehitys. Juurihoito on tarpeen, jos havaitaan tulehduksellisia muutoksia tai hampaan vitaliteetti ei palaudu. Laajojen juurikanavien alaosan täyttämisessä MTA® on käyttökelpoinen materiaali, mutta avojuurisena traumatisoitunut hammas on onnistuneenkin hoidon jälkeen heikko.

Joustavaa kiskoa ja lyhyttä kiskotusaikaa suositellaan lähes kaikissa traumatyypeissä. Kun juuri on murtunut läheltä hampaan kruunua, suositellaan kuitenkin jäykkää kiskoa ja pitkää kiskotusaikaa. Irronnut hammas kiinnitetään nopeasti uudelleen. Alveolikuoppa ja hammas huuhdellaan, verihyytymä poistetaan ja hammas kiskotetaan. Lisäksi suositellaan antibiootti-kuuria ja klooriheksidiini-purskutteluja. Yli tunnin suun ulkopuolella ollutta hammasta pidetään 20 minuuttia 2,4 % natriumfluoridiliuoksessa ennen kiinnittämistä. Hammastraumojen hoidosta ja kiskotuksista löytyy erinomaisia ohjeita www.iadt-dentaltrauma.org -sivuilta.

Jos hammas menetetään, proteettinen hoito tehdään kasvun päätyttyä. Implanttihoidon alaikärajoina pidetään tytöillä 19 vuotta ja pojilla 21 vuotta. Implanttihoidon edellyttämä riittävä luun määrä voidaan pyrkiä säilyttämään jättämällä traumahampaan juuri ikenen alle. Perinteiset sillat ja irtoprotetiikka ovat myös hoitovaihtoehtoja.

Odotettaessa kasvun päättymistä tarvitaan usein väliaikaista proteesia, jonka on mukauduttava leuan kasvuun ja oltava helppohoitoinen ja huomaamaton. Oikomishoidon mahdollisuudet tulee myös muistaa. Väliaikaisella implanttikruunulla voidaan ohjata pehmytkudoksen muotoutumista ja hakea pysyvän kruunun muotoa ja väriä. Hyvään hoitoon kuuluvat myös seuranta ja ylläpitohoito.

Lähde: HLT, EHL Vesa Pohjolan koonti Hammastraumat lapsilla ja nuorilla -sessiosta Hammaslääkäripäivillä 21.11.2009

Vesa Pohjola, Suomen Hammaslääkärilehti 1/2010