puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Kivusta kiinni ajoissa

Työikäisistä joka viides ja yli 70-vuotiaista joka kolmas kärsii päivittäin hoitoa vaativasta kivusta. Näin kertoo Helsingin yliopiston kipulääketieteen professori Eija Kalso. Pitkittyvän kivun taustat ovat monimutkaiset ja aika vahvistaa mekanismeja.

Kipu määritellään krooniseksi, kun se kestää yli kaksi–kolme kuukautta tai pidempään kuin normaali kudosvauriosta johtuva kipu, eikä taustalla ole esim. inflammaatiota. Kalso painottaa, että kipupotilas pitäisi saada hoitoon ja kuntoutukseen 2–3 kuukauden aikaikkunassa. Kipu pitkittyy, kun se vahvistuu jatkuvasti ja kivun vaimentaminen ei toimi.
– Kipu on luoto meille varottamaan vaarasta. Kun tieto saavuttaa aivot, arvioidaan kivun merkitys ja samalla kivusta jää myös muistijälki. Elimistön omien kipua hillitsevien ”jarruratojen” tulisi aktivoitua kivusta, mutta välillä jarrujärjestelmä ei pysty toimimaan, kuvailee Kalso kivun mekanismia.

Kivin pitkittymiseen on monia syitä. Joillakin salakavala inflammaatio voi ylläpitää jatkuvaa ärsytystä kehossa ja sairastuttaa hermoston. Kivun kroonistumisen taustalta löytyy usein psykologisia tekijöitä, kuten ahdistusta, kivun pelkoa ja kognitiivista joustamattomuutta, ja heikompi sosioekonominen tausta. Myös perimä vaikuttaa vahvasti kipukokemukseen. Lisäksi kipu siirtyy pitkittyessään aivojen sensorisista hermoverkoista emotionaalisiin verkostoihin. Myös voimakas akuutti kipu lisää riskiä pitkittyvään kipuun.
– Yleensä kudosvauriokipu jää leikkauspöydälle. Jos ei, se on saattanut siirtyä keskushermostoon.

Apua nukutuksesta?

Yksi tutkimuslinja on pyrkinyt selvittämään unen merkitystä kivulle. Huono uni voi olla seurausta kivusta, mutta myös edesauttaa kivun pitkittymistä.
– Aivojen ”puhdistuslaitos” toimii vain nukkuessa. Jos potilas ei nuku, kuona-aineet eivät poistu keskushermostosta, tiivistää Kalso.

Univaikutusta kivunhoidossa on tutkittu myös nukuttamalla kipupotilaita sairaalaolosuhteissa. Tutkimusten mukaan tämän erittäin kalliin hoidon näyttö on kuitenkin vielä pientä.

Kivunhallintatalo rakenteilla

Kipukokemuksen monimuotoisuus tekee hoidosta haastavaa. Tutkimusten mukaan potilaiden elämänlaatu paranee usein kliinisesti merkitsevästi esim. HYKSin monialaisen kipuklinikan hoitojakson jälkeen. Pitkittyneen kivun hoito vaatii moniammatillista yhteistyötä, joka toteutuu parhaiten kipuklinikoilla. Kalson mukaan palvelua ei ole kuitenkaan saatavilla tasapuolisesti kaikille suomalaisille.

Nyt ollaankin rakentamassa Kivunhallintatalo -verkkopalvelua, joka toimisi kivunhoidon tukena ympäri maata. Talossa tulee olemaan kaikille avointa tietoa, omahoidon ohjeita ja harjoituksia sekä psykologin ohjausta, johon potilaita voidaan ohjata lähetteellä.

Hammaslääkärin vastaanotolla krooninen kipu voi tulla vastaan esim. suukirurgisen toimenpiteen jälkeen. Kivun ennaltaehkäisy mahdollisimman tasokkaan hoidon ja hyvän potilas–hammaslääkäri-suhteen avulla on hyvän hoidon perusedellytys.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 13/2015

Lähde: Kipulääketieteen professori Eija Kalson alustus Miksi kipu pitkittyy? Tutustu tutkimukseen -tapaaminen, Biomedicum, Helsingin yliopisto 6.10.2015.