puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Kuvaa harkiten

Dosentti Janna Waltimo-Sirénin mukaan röntgenkuvien ottamisesta puuttuu suomalainen ohjeistus. Oikojat ovat pitkälti kahden tulen välissä: kuvausmahdollisuuksia on monia, mutta samalla laki velvoittaa minimoimaan ionisoivan säteilyn määrän. Teoreettisen laskelman mukaan esim. PTG- ja kallolateraalikuvan korvaaminen KKTT-kuvalla tuottaisi Yhdysvalloissa vuosittain 10·80 ylimääräistä syöpätapausta (Halazonetis 2012, AJO-DO).

Käytännössä oikomishoidon kuvauksessa ollaan liikkumassa hitaasti rutiinista kohti indikaatio-ajattelua. Lähtökohtana on, että hoidettavalle potilaalle tulee olla kuvaamisesta enemmän hyötyä kuin haittaa.

Diagnostiikkaan ja hoitopäätökseen vaikuttava kuvaus on indikoitua, jos kliinisellä tutkimuksella ei saada tarpeeksi tietoa. Kuvauksen maksimaalisen hyöty ajoittuu usein oikomishoidon alkuun.
– Ennen oikomishoidon alkua on lähes poikkeuksetta indikoitua ottaa koko hampaiston ja leukanivelet sisältävä PTG-kuva sekä kallolateraalikuva, toteaa Waltimo-Sirén.
Seurantakuvissa korostuu yksilöllinen tarve. Esimerkiksi hammaslääkärin työn tulosten seuranta ei riitä kuvausperusteeksi oikomishoidon lopussa.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 12/2013

Lähde: Dos. Janna Waltimo-Sirénin luento Oikomispotilaan kuvausindikaatiot Ortodontian ja Radiologian jaostojen koulutuspäivässä 27.9.