puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Leukaniveltuho on lastenreumassa vähäoireinen

Lastenreumapotilaan leukanivelen ruston ja luun eroosio voi edetä nopeasti, varoittaa professori Pertti Pirttiniemi.

Reumaattinen tulehdus voi aiheuttaa kipua nivelen seudussa, mutta lastenreumassa tulehdus voi olla oireetonkin. Leukanivelmuutokset ovat aluksi yleensä toispuoleiset. Turvotusta ei useinkaan ole, mutta aamujäykkyyttä saattaa esiintyä. Kondyylivaurio ei ole yhteydessä taudin alatyyppiin, vaikeuteen, kestoon tai kliinisiin löydöksiin. Rajoittunut avaus on yleisin oire. Leuka devioi vain osalla niistä, joilla on radiologisesti todettu muutoksia.

Reumapotilaan leukanivel tutkitaan kliinisesti ja kuvannetaan. MRI on tehokas ja sensitiivinen menetelmä varhaisten muutosten diagnosointiin. Ultraäänellä saadaan luotettavasti tutkittua nivelen nestekeräytymän olemassaolo. Se on myös nopea ja helposti uusittavissa oleva tutkimus.

Kliinisten ja radiologisten löydösten välillä on usein selvä epäsuhta. Nivelestä voi löytyä tulehdusmuutosten lisäksi myös artroottisia muutoksia. Niveleen syntyneet kiinnikkeet estävät translaatioliikettä ja vain nivelen saranaliike saattaa jäädä. Nivelen liikeradan rajoittuminen voi aiheuttaa alueen lihasten surkastumista.

Jos lastenreumaan liittyy pitkäaikainen leukaniveltä vaurioittava tulehdus, potilaista yli 80 %:lla on vanhempien tutkimusten mukaan pitkäaikaisseurannassa retrognaattinen alaleuka. Lastenreumapotilaille tyypillinen kefalometrinen löydös on tällöin alaleuan roteerautuminen taakse. Lastenreumaan liittyy lisääntynyt taipumus avopurentaan leukanivelen tuhoutumisen myötä. Etuhampaiden ylipuhkeaminen pyrkii kompensoimaan muutosta. Tämä yhdessä niveltuhon kanssa johtaa okklusaalitason kiertymiseen takaa ylös. Myös niskarangan alueella voi tapahtua muutoksia, jotka voivat osaltaan vaikuttaa pään asentoon.

Purenta ja purentatoiminnan mahdolliset häiriöt on tutkittava säännöllisesti, jotta muutokset löytyisivät ajoissa. Varhaisella hoidolla voidaan nykyään usein estää nivelen tuho ja kasvun häiriintyminen. Tarkka kliininen tutkimus, jossa huomioidaan alaleuan liikelaajuudet ja RP-IP-liuku, täydentyy kuvantamistutkimuksin (MRI, panoraamakuvaus). Huolellisen tutkimuksen merkitys korostuu, koska kipu tai sen puuttuminen ei korreloi lastenreuman löydöksiin.  Osalla lastenreumapotilaista leukanivelmuutokset paranevat. Yksi mahdollinen selittäjä on tehokas lääkitys jo taudin alkuvaiheessa.

Ani Lakoma, Apollonia

Lähde: Professori Pertti Pirttiniemen luento ”Purennan ja leukanivelten diagnostiikka reumalapsilla” Hammaslääkäripäivillä 19.11.2011.