puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Ortognaattis-kirurginen potilas kaipaa vertaistukea

Potilaslähtöisyys toi motivoituneempia potilaita vaativiin ortognaattis-kirurgisiin hoitoihin Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Informaatio- ja vertaistukitapaamiset auttoivat potilaita päätöksenteossa.

Hammaslääkärin näkökulmasta ortognaattisen kirurgian tavoitteena on kuntouttaa purentaa ja korjata kasvojen asymmetriaa. Potilaalle tarve toimenpiteeseen syntyy mm. leuan kipeytymisestä sekä kasvojen ja hampaiston ulkonäköseikoista. Monesti hammaslääkäri olettaa, että potilas on tyytyväinen, kun lopputulos on teknisesti onnistunut. Silti pitkän hoidon lopputulos ei aina vastaa potilaan odotuksia.
– Hyvä tekninen lopputulos edistää potilastyytyväisyyttä, ja hyvällä kommunikaatiolla ja vuorovaikutuksella on myös merkittävä rooli, muistutti suu- ja leukakirurgiaan erikoistuva hammaslääkäri Nina Bergkulla.

Onnistuneen prosessinkin jälkeen jää vielä tyytymättömiä. Hammaslääkärin tulisi esimerkiksi tiedostaa, että joissakin tapauksissa tyytymättömyyden takana voi olla dysmorfinen ruumiinkuvan häiriö (Body Dysmorphic Disorder), josta kärsivä henkilö on lähtökohtaisesti tyytymätön omaan kehoonsa tai tiettyyn osaan kehostaan.

Vaativiin ortognaattis-kirurgisiin hoitoprosesseihin haluttaisiin mukaan motivoituneita potilaita, joilla on realistinen käsitys hoidon kulusta ja mahdollisesta lopputuloksesta.
– Onnistuneessakaan vuorovaikutuksessa hammaslääkäri ei aina pysty vastaamaan kokemusperäisiin kysymyksiin, Bergkulla huomautti.
Tays:ssa lähdettiinkin rakentamaan lontoolaisen Eastman Dental Hospital -sairaalan esimerkin mukaan potilaslähtöisempää tapaa kertoa hoidosta potilaille ja antamaan tilaa kysymyksille. Tämän avulla haluttiin myös karsia resursseja kuormittavia huonosti motivoituneita potilaita.

Tays:n kokeilussa ryhdyttiin järjestämään pienryhmätapaamisia, joihin kutsuttiin ortognaattiseen hoitoon ohjattuja potilaita ortodontin tapaamisen jälkeen. Tilaisuuksissa alustivat oikoja, kirurgi, psykologi, suuhygienisti ja hoidon läpikäynyt potilas. Tähän mennessä kutsutuista 42 potilaasta tapaamisiin on saapunut 29. Eniten pois on jäänyt nuoria, jotka Bergkullan arvion mukaan ovat tottuneempia hakemaan tietoa netistä.

Palautekyselyn mukaan suurin osa tilaisuuksiin osallistuneista oli tyytyväisiä saamaansa informaatioon, ja tilaisuus selkeytti hoidon kokonaiskuvaa ja osa-alueita. Kirurgiasta toivottiin hieman lisää tietoa, kun taas psykologista osuutta ei pidetty niin merkittävänä. Moni koki saaneensa tapaamisessa tietoa asioista, joista ei itse olisi osannut kysyä. Vertaistuen merkitys korostui vastauksissa ja potilaat kokivat, että oli tärkeää, että paikalla oli muitakin samassa tilanteessa olevia. Ennen kaikkea tilaisuuden katsottiin auttavan päätöksenteossa hoidon aloittamisen suhteen. Työryhmän kokemukset ja potilaiden palaute ovat kannustaneet jatkamaan tilaisuuksien järjestämistä Tays:ssa.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 14/2013

Lähde: HLL, erikoistuva hammaslääkäri Nina Bergkullan luento Potilaslähtöisyyden parantaminen ortognaattisessa kirurgiassa Hammaslääkäripäivillä 7.11.2013.