puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Potilaan kipukertomusta pitää uskoa

Kudosvaurion seurauksena syntyvä akuutti kipu häviää useimmiten alkuperäisen vaurion parannuttua, mutta kahdelle prosentille leikkauspotilasta jää merkittävä krooninen kipu, joka voi johtaa työkyvyttömyyteen. Kroonista kipua kannattaa siis ehkäistä.

Kipu on aina todellista, vaikka se on yksilöllinen kokemus, jota ei voi mitata objektiivisella menetelmällä. Professori, ylilääkäri Eija Kalso HYKS:n kipuklinikalta painotti luennossaan, että potilaan kertomusta kipunsa voimakkuudesta kannattaa uskoa. Kivun subjektiiviseen mittaamiseen käytetään usein numeerista asteikkoa (0–10), jossa 0 merkitsee kivuttomuutta ja 10 kovinta kuviteltavissa olevaa kipua. Ihmiset kokevat samanlaisen kipuärsykkeen eri tavoin. Se ei tarkoita, ettei kivun määrä olisi todellinen niilläkin, joille pieni ärsyke aiheuttaa voimakasta kipua. Osoituksena tästä Eija Kalso kertoi tutkimuksesta, jossa eräs koehenkilö koki jalkaan kohdistetun lämpöärsykkeen kipuasteikolla ykkösen arvoiseksi ja toinen samanlaisen lähes yhdeksän arvoiseksi. Toiminnallisella magneettikuvauksella pystyttiin osoittamaan, että kipuherkkyydeltään erilaisilla henkilöillä aktivoituivat aivokuoren kipua käsittelevät alueet eri tavalla (Coghill RC, 2003). Erilaisten reaktioiden takana on siis biologiaa. Perimällä on tuoreiden tutkimusten mukaan merkittävä osuus kipuherkkyyden taustalla.

Kudosvaurion aiheuttama akuutti kipu muuttuu joskus krooniseksi. Krooniseksi kivuksi määritellään kipu, joka kestää yli 2 kk normaalia leikkauksenjälkeistä kipua pitempään, kun muut kivun aiheuttajat, kuten infektiot, on suljettu pois. Ongelma koskettaa myös hammaslääkäreitä: suukirurgisten toimenpiteiden jälkeen jopa 10 %:lla potilaista on vuoden kuluttua toimenpiteestä kroonista kipua, Kalso kertoi.

Psykososiaaliset tekijät vaikuttavat kivun kroonistumiseen. Naiset määrittävät akuutin kipunsa kovemmaksi ja heillä on myös miehiä enemmän kroonista kipua. Lisäksi tiedetään, että ahdistus on merkittävä riskitekijä. Masennuksellakin voi olla vaikutusta, mutta se voi myös olla kivun seuraus. Lisääntynyt tieto ja uudet löydökset esimerkiksi opioidireseptoreiden ja natriumkanavien toimintaan vaikuttavista mutaatioista ja serotoniinijärjestelmän muutoksista ovat antaneet selityksiä lääkkeiden vaikutuksen ja kivun aistimisen eroille. Näillä ja monilla muillakin järjestelmillä on merkitystä myös kivun kroonistumisesessa. Uudet tiedot voivat johtaa kivun hoidon tulevaisuudessa yksilöidympään suuntaan: eri syistä johtuva kipu saatetaan hoitaa "täsmälääkityksellä".

Potilaan perimästä johtuvaan akuutin kivun koonistumisriskiin emme voi vielä paljoakaan vaikuttaa, mutta sen estämiseksi voidaan tehdä paljon huomioimalla perusasioita. Hyvällä toimenpidetekniikalla vähennetään kudos- ja hermovaurioita, estetään kipukokemuksien syntyä puuduttamalla, ja hoidetaan toimenpidettä seuraava kipu hyvin. Luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde vähentää potilaan (ja lääkärin) stressiä ja potilaan hyvä informointi ja mahdollisuus kysymysten esittämiseen lisäävät hänen uskoaan pärjäämiseen. Ei sovi unohtaa, että kivussa on myös tunneperäinen osatekijä.

Lähde: Professori, ylilääkäri Eija Kalso, Apollonia Symposium 12.3.2009

Päivi Hölttä
Suomen Hammaslääkärilehti 6/2009