puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Terveyskampanjointi muuttaa lasten ja nuorten tapoja

Terveyskampanjoinnilla voidaan auttaa 11–16-vuotiaita koululaisia parantamaan suunterveyteen liittyviä tapoja, kun lapsia tuetaan elämäntapamuutoksessa kohdistamalla kampanjat yksilön lisäksi muuhun lähipiiriin ja koko kouluyhteisöön. Tutkimuksessa kampanjointi vaikutti muun muassa koululaisten naposteluun ja tupakointiin.

Suunterveyteen liittyvien tapojen, tiedon ja asenteiden muuttamista koskevaan 3,4-vuotiseen tutkimukseen osallistuivat kaikki syksyllä 2001 5. tai 6. luokan aloittaneet lapset Porista (n=1600) ja Raumalta (n=750). Porissa lapset altistettiin terveyskampanjoinnille ja raumalaiset lapset toimivat vertailuryhmänä. Porin terveyskampanjoinnilla pyrittiin oikean tiedon jakamisen lisäksi parantamaan asenteita sekä harjoittamaan sosiaalisia taitoja. Lapsia pyrittiin tukemaan elämäntapamuutoksessa vaikuttamalla yksilön lisäksi perheeseen ja koko kouluyhteisöön. Lisäksi ne lapset, joilla oli alkavia reikiä, osallistuivat kliiniseen kokeeseen. Koeryhmän jäsenet saivat yksilöllistä neuvontaa ja heille tehtiin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Koululaiset vastasivat kyselyihin ennen ja jälkeen kampanjoinnin, jonka vaikuttavuutta arvioitiin suunterveyteen liittyvien tietojen, asenteiden ja tapojen muutoksella. Suunterveyteen liittyviä tapoja kuvasi hampaiden harjaus, ksylitolituotteiden käyttö, makeisten, lämpimien ruokien ja välipalojen syönti, limsan ja urheilujuomien juonti sekä napostelu ja tupakointi. Tietoa mitattiin viidellä väittämällä ja asenteita 18 väittämällä.

Lapset paransivat tapojaan molemmissa kaupungeissa. Kampanjointi kuitenkin vaikutti terveyskäyttäytymiseen, sillä Porin koululaiset paransivat tapojaan enemmän kuin Rauman koululaiset. Tilastollisesti merkitsevä ero löytyi neljästä tavasta: makeisten ja välipalan syönti, urheilujuomien juonti ja tupakointi. Tieto parani kaikilla, ja asenteissa oli nähtävissä hampaidenharjauksen muuttuminen tärkeämmäksi. Harmi reikiintymisestä väheni kaikilla. Muutokset tiedoissa ja asenteissa ovat luultavimmin tapahtuneet osana normaalia kehitystä, sillä selvää eroa kaupunkien välillä ei löytynyt.

Lähde: Tolvanen M, Lahti S, Poutanen R, Seppä L, Pohjola V, Hausen H. Changes in children’s oral health-related behavior, knowledge and attitudes during a 3.4-yr randomized clinical trial and oral health-promotion program. Eur J Oral Sci 2009; 117: 390·397.

Mimmi Tolvanen, OY, Suomen Hammaslääkärilehti 15/2009