Väitöskatsaukset

Apollonia / Väitöskatsaukset / aMMP-8-entsyymitesti paro­­dontaali- ja peri-implanttisairauksien diagnostiikassa ja hoidossa

aMMP-8-entsyymitesti paro­­dontaali- ja peri-implanttisairauksien diagnostiikassa ja hoidossa

Parodontiitti ja peri-implantiitti ovat parodontiumin monimuotoisia tulehdustiloja, jotka ovat yleisiä aikuisväestöllä.

Parodontaalikudokset koostuvat pääosin tyypin I kollageenista, joka on kudosten ekstrasellulaarisen matriksin pääkomponentti. Kollageenien hajoaminen kudoksissa kuuluu keskeisimpiin parodontaalisairauksien aiheuttamiin vaurioihin. Vauriot syntyvät monilla mekanismeilla, mutta yksi tärkeimmistä on puolustusvaste, joka käynnistyy hampaan tai implantin pinnalla tapahtuvan bakteeriärsytyksen seurauksena.

Puolustussolujen aktivoituessa kollageenia pilkkovat entsyymit pääsevät kudosten kautta ientaskunesteeseen ja sylkeen. Pysyvien hampaiden kiinnityskudos on hieman erilainen kuin implanttia ympäröivä kudos. Suun bakteerit ja niiden aineenvaihduntatuotteet pääsevät tunkeutumaan peri-implanttikudoksiin helpommin, ja siten tulehdustila johtaa peri-implantiitissa nopeammin luukudoksen tuhoutumiseen kuin parodontiitissa.

Parodontiitin ja peri-implantiitin parantaminen on haastavaa, ja siksi ne tulisi pyrkiä ennaltaehkäisemään tai diagnosoimaan varhain. Parodontaali- ja peri-implanttikudosten terveydentilan arvioinnissa käytetään vakiintuneita kliinisiä menetelmiä. Nämä menetelmät arvioivat kuitenkin jo tapahtuneita kudosvaurioita, eivät niinkään mahdollisen taudin nykyistä aktiivisuutta.

Tutkimuksemme ovat osoittaneet, että kudosten reaaliaikaista tilaa kuvaavan diagnoosin tekemiseen voidaan käyttää vieritestiä, joka mittaa aktiivisen matriksin metalloproteinaasin (aMMP-8) pitoisuutta ientaskunesteessä tai sylkihuuhteessa. aMMP-8-entsyymin pitoisuus näissä suunesteissä kasvaa inflammaation käynnistyessä.

Tämän väitöskirjatyön ensimmäisenä tavoitteena oli löytää vahvin mahdollinen biomerkkiaine, joka osoittaa parodontiitin tai peri-implantiitin ientaskunesteestä tai sylkihuuhteesta. Ensimmäinen osatutkimus vahvisti, että kohonnut aMMP-8-taso liittyy parodontaalisairauksiin. Osatutkimuksessa II keskityttiin peri-implanttitaskunesteestä tehtävän aMMP-8-entsyymitestin validointiin ja aMMP-8-pitoisuuteen perustuvan peri-implanttisairauksien riskiluokituksen kehittämiseen. Oletuksena oli, että aMMP-8-entsyymimääritys tarjoaa luotettavia tuloksia varhaisen tulehduksen havaitsemiseksi ja myös peri-implanttisairauksien etenemisnopeuden riskirajojen arvioimiseksi. Tutkimuksissa III ja IV selvitettiin, voidaanko aMMP-8-vieritestiä käyttää muualla terveydenhoidossa kuin hammaslääkärin vastaanotolla. Lisäksi tutkimuksissa V ja VI kartoitettiin aMMP-8-entsyymitestin soveltuvuutta erilaisten suun kotihoitotuotteiden, kuten fermentoidun puolukkamehun (Lingora®) sekä antibakteerisen kaksoisvalohoidon (Lumoral®), terveysvaikutusten arvioimiseen.

Tämä väitöskirjatyö osoitti, että aMMP-8-testeillä voidaan luotettavasti havaita varhainen sekä käynnissä oleva parodontaali- tai peri-implanttisairaus. Lisäksi niiden avulla voidaan seurata erilaisten kotona käytettävien aineiden tai laitteiden vaikutusta ja tehoa.

Väitöstutkimus toteutettiin Helsingin yliopistossa.

Modern and Future aMMP-8 Point-of-Care/Chairside Diagnostic and Treatment Modalities in Periodontitis and Peri-Implantitis

Hanna Lähteenmäki
TtM, SHG (YAMK) (väit.)

VASTAVÄITTÄJÄ
Kyösti Oikarinen, professori emeritus
Oulun yliopisto

KUSTOS
Taina Tervahartiala, dosentti
Helsingin yliopisto

ESITARKASTAJAT
Vuokko Anttonen, professori emerita
Oulun yliopisto

Arzu Tezvergil-Mutluay, professori
Turun yliopisto

OHJAAJAT
Taina Tervahartiala, dosentti
Helsingin yliopisto

Timo Sorsa, professori
Helsingin yliopisto / Karoliininen instituutti, Tukholma

Verkkojulkaisun osoite: helda.helsinki.fi/handle/10138/350724