Jaana Hurnanen
Maitohampaat alkavat kehittyä jo kohdussa, ja niiden kiilteen muodostus päättyy lapsen ollessa noin vuoden ikäinen. Syntymän hetki on stressitekijä kiillettä muodostaville ameloblasteille. Niiden toiminta häiriintyy hetkeksi, ja tuloksena kiilteeseen syntyy häiriölinja, jota kutsutaan neonataalilinjaksi. Neonataalilinja erottaa ennen syntymää ja sen jälkeen kehittyneen kiilteen. Aikaisempi tutkimus viittaa siihen, että muutkin stressitekijät kuin synnytys – esimerkiksi traumat tai rokotukset – saattavat aiheuttaa häiriölinjan. Maitohampaiden kiille voi näin ollen antaa tietoa lapsen syntymästä, elinolosuhteista ja sairauksista.
Tämän väitöstutkimuksen tavoite oli tarkastella synnytyksen ja ensimmäisen ikävuoden aikaisia elämäntapahtumia suhteessa maitohampaiden neonataalilinjaan sekä muihin syntymän jälkeisiin häiriölinjoihin. Aineistona oli maitohammaskokoelma (n = 129), joka kuuluu vuonna 1985 aloitettuun, Turun ja Porin läänissä toteutettuun Suomalaisen nuorperheen terveyskasvatusvalmiudet -tutkimukseen. Tästä pitkäaikaistutkimuksesta saatiin käyttöön taustatiedot synnytyksestä, sairauksista ja muista varhaiselämän tapahtumista.
Osoittautui, että pitkäkestoinen alatiesynnytys aiheutti normaalikestoista synnytystä kapeamman neonataalilinjan. Pitkittynyt synnytys saattaa olla niin vahva stressitekijä, että solut lopettavat hetkeksi kokonaan toimintansa syntymän hetkellä. Tämä mahdollisesti aiheuttaa linjalle ominaisen porrasmaisen rakenteen.
Porrasmaisen rakenteen todettiin syntyvän herkimmin maitohammastyypeissä, joissa neonataalilinja muodostuu hampaan kruunun korkeuden keskikolmannekseen. Lisäksi vaikutti siltä, että myös muita häiriölinjoja muodostuu herkemmin kruunun keskikolmannekseen.
Tässä aineistossa yleisimpiä ensimmäisen elinvuoden aikaisia stressitekijöitä olivat rokotukset ja korvatulehdukset. Niiden ei todettu säännönmukaisesti aiheuttavan syntymän jälkeisiä kiilteen häiriölinjoja.
Maitohampaiden kiilteen häiriölinjat antavat tietoa lapsen syntymästä ja varhaisista elinolosuhteista. Näitä tietoja voidaan käyttää muun muassa oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa, jossa pystytään neonataalilinjan avulla arvioimaan, onko lapsi syntynyt elävänä vai kuolleena. Tutkimukset muista häiriölinjoista taas voivat kertoa tutkittavan elinolosuhteista tai herkkyydestä sairauksille raskauden aikana ja ensimmäisenä elinvuotena. Häiriölinjojen rakenteeseen ja syntyyn ei kuitenkaan näyttäisi vaikuttavan pelkästään stressitekijän voimakkuus tai kesto, vaan myös kiillettä muodostavien solujen häiriöherkkyys, joka liittyy niiden sijaintiin.
Väitökseen johtaneet tutkimukset toteutettiin Turun ja Helsingin yliopistoissa.
What does tooth enamel tell us of lived lives? A study of the neonatal line and other accentuated lines in human deciduous enamel
Jaana Hurnanen
HLL (väit.)
VASTAVÄITTÄJÄ
Antti Sajantila, professori
Helsingin yliopisto
KUSTOS
Jaana Hagström, professori
Turun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Jukka Jernvall, akatemiaprofessori
Helsingin yliopisto
Nina Sabel, associate professor
University of Gothenburg
OHJAAJAT
Jaana Rautava, apulaisprofessori
Helsingin yliopisto
Vivian Reinhold, alueylilääkäri
Vankiterveydenhuolto
Matti Sillanpää, professori emeritus
Turun yliopisto
Verkkojulkaisun osoite: https://www.utupub.fi/handle/10024/175518