Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Tutkimusten mukaan erilaiset oikomiskojeet eivät heikennä hampaan kiinnitystä merkitsevästi terveessä parodontiumissa. Tulehtuneessa kiinnityskudoksessa, jossa luun tukea on menetetty, tilanne on haasteellisempi. Parodontiittipotilailla oikomishoito onkin mahdollista sairauden ylläpitovaiheessa ja potilaan sitoutuessa hyvään omahoitoon.
Ruotsalaistutkijat eivät löytäneet yhteyttä nivelreuman ja parodontiitin väliltä. Tutkimus ei silti poissulje mahdollista yhteyttä.
Väitöstutkimuksessa vertailtiin MMP-8-pitoisuuksien pikamittaukseen käytettäviä ns. tuolinvierustestejä ja laboratoriossa käytettäviä, immunologisia MMP-8:n mittausmenetelmiä, sekä selvitettiin, miten tupakointi vaikuttaa ientaskunesteen MMP-8-pitoisuuden vaihteluun.
Alttius sairastua parodontiittiin on niin geenien kuin ympäristötekijöidenkin säätelemää.
· Hypoteesin mukaan geenien vaikutus näkyy erityisesti lapsuusiässä aggressiiviseen parodontiittiin sairastuneissa. Heillä ympäristötekijät, elintapatekijät ja systeemiset sairaudet eivät ole vielä ehtineet aiheuttaa merkittävää riskin kasvua, apulaisprofessori Marja L. Laine sanoo.
Monissa epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että apikaalinen parodontiitti (AP) on tavallista yleisempi juurihoidetuissa hampaissa ja että huonolaatuinen juuritäyte altistaa AP:lle. AP:n esiintyvyyttä väestössä selvitettiin osana Terveys 2000 -tutkimusta. Kun huomioitiin kaikki juurihoidetut hampaat, todettiin, että huonolaatuinen juuritäyte kaksinkertaisti AP:n esiintyvyyden.
