Suomessa kuolee vuosittain jopa 10 lasta väkivallan uhrina. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on hammaslääkärinkin velvollisuus.
Suomessa lapsilla menee keskimäärin paremmin kuin koskaan, mutta ongelmat polarisoituvat pienelle, mutta laajenevalle lapsijoukolle. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut vuoden 1991 jälkeen ja lastensuojelun avohuollon asiakkaita oli vuonna 2011 jo yli 80 000.
Lastensuojelun tarvetta voivat aiheuttaa lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö tai edellisten epäily ja uhka. Taustalla on usein vanhempien väkivaltaisuus, päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat tai uupuminen. Isompia lapsia voidaan joutua suojelemaan heidän omalta tuhoisalta käytökseltään, kuten päihteiden käytöltä, rikoksilla oireilulta ja itsetuhoisuudelta.
· Suuri haasteemme on katkaista sukupolvien yli siirtyvä väkivaltaisuus, korostaa sosiaalityön professori Leo Nyqvist.
Hammaslääkäri voi havaita lapsen pahoinpitelyn hammastraumasta, pään- ja kaulan alueen traumasta tai selittämättömistä mustelmista. Lapsen laiminlyönti puolestaan voi näkyä lapsen ja vanhemman välisessä kommunikoinnissa, hampaiden hoitamattomuutena, epäsiisteytenä tai aliravitsemuksena. Vanhemman vähättelevä suhtautuminen lapsen vakavaan terveysongelmaan tai aikuisen loukkaantuminen, niin että se ylittää huolen lapsesta, voivat myös olla merkkejä ongelmista. Myös toistuva poisjäänti varatulta hoitoajalta on syytä selvittää.
Hoitohenkilökunnan omat havainnot ja asiakkaiden puheet voivat olla jyrkässä ristiriidassa, kun perhesalaisuudesta pidetään tiukasti kiinni. Muistettava on, että lapselta ei saa koskaan kysyä kotioloista vanhemman kuulleen, sillä lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen ja voivat pelätä rangaistusta. Jo hyvinkin pienet lapset pystyvät kuitenkin kertomaan väkivallasta piirrosten ja kuvakorttien avulla.
Havainnot on myös tärkeää dokumentoida, jotta tapahtuneesta väkivallasta tai laiminlyönnistä olisi näyttöä.
· Elämme aikuiskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa lapset jäävät usein varjoon. Lapsen sana ei paina oikeusistuimissa, eikä sana sanaa vastaan yleensäkään, Nyqvist toteaa.
Laki velvoittaa terveydenhuollon ammattilaisia ilmoittamaan sosiaaliviranomaiselle lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Tätä ilmoitusvelvollisuutta eivät sido salassapitosäännökset. Ilmoitus on syytä tehdä, vaikka lapsi olisikin jo lastensuojelun piirissä. Ilmoitus voidaan tehdä myös vielä syntymättömästä lapsesta esim. äidin päihdeongelman takia.
Kynnys ilmoituksen tekemiseen on monelle korkea. Esteenä voi olla tiedon puute, epävarmuus ja pelko seurauksista tai vanhempien reaktiosta. Nyqvist kehottaakin aina ajattelemaan lapsen parasta ja pyytämään kollegoita tueksi.
· Mikäli tuntuu vaikealta arvioida sitä, onko herännyt huoli riittävä lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, asiasta voi tarvittaessa kysellä yleisellä tasolla lapsen asuinkunnan sosiaaliviranomaiselta, toteaa Nyqvist. Kun lastensuojelulain mukainen vakava uhka täyttyy, on ilmoitus tehtävä. Tärkeää on myös kertoa ilmoituksen tekemisestä vanhemmille. Monia velvollisuuteen vetoaminen auttaa tässä tilanteessa.
Viranomaisten keskinäisen kommunikaation merkityksestä lastensuojelussa saatiin karu muistutus pienen Eerikan kuoleman myötä. Hammaslääkärit ovat osa tätä viranomaisverkostoa.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 9/2013
Lähde: VTT, sosiaalityön professori Leo Nyqvistin luento "Hammaslääkäri lastensuojelijana" TKHLY:n kesäluentopäivillä 13.6.2013.