Suomalaistutkijat löysivät yhteyden lapsuuden kokemusten ja aikuisena koetun hammashoitopelon väliltä. Lapsuuden traumat ja kokemukset näyttävät vaikuttavan eri tavoin miesten ja naisten hammashoitopelkoon.
Tutkijat tarkastelivat aikuisten hammashoitopelon yhteyttä aiempiin traumoihin, elämäntapahtumiin sekä vanhemman ja lapsen kiintymyssuhteeseen. Tutkimuksessa olivat mukana FinnBrain-pilottitutkimuksen 203 perhettä (125 naista ja 81 miestä). He vastasivat raskausviikoilla 32–34 hammashoitopelkoa koskeviin kyselyihin (Modified Dental Anxiety Scale) sekä Trauma and Distress Scale-, Life Event Checklist- ja Parental Bonding Index -kyselyihin.
Tutkimuksen mukaan hammashoitopelon, traumojen ja elämäntapahtumien välinen yhteys on erilainen naisilla ja miehillä. Hammashoitopelon ja emotionaalisten traumojen välillä oli heikko yhteys miesten kohdalla. Miehet, jotka raportoivat emotionaalista pahoinpitelyä ja laiminlyöntiä, kokivat myös enemmän hammashoitopelkoa. Naisilla puolestaan löytyi heikko korrelaatio elämäntapahtumien ja hammashoitopelon välillä. Naiset, joilla oli enemmän varsinkin positiivisia elämäntapahtumia, olivat pelokkaampia. Positiivisilla elämäntapahtumilla oli yhteys etenkin hoitoon liittyvään pelkoon. Kun tutkijat tarkastelivat negatiivisten elämäntapahtumien suhteellista osuutta kaikista tapahtumista, löysivät he puolestaan yhteyden yleiseen pelkoon. Naiset raportoivat kauttaaltaan enemmän elämäntapahtumia kuin miehet. Kummankaan sukupuolen kohdalla ei löytynyt yhteyttä hammashoitopelon ja kiintymyssuhteen välillä.
Tutkijoiden mukaan nämä mahdollisesti hammashoitopelkoon vaikuttavat taustat on hyvä pitää mielessä vaikeimpien pelkopotilaiden kohdalla, mutta taustoja ei tarvitse tutkia rutiininomaisesti kliinisessä työssä.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 6/2015
Lähde: Hagqvist O, Tolvanen M, Rantavuori K, Karlsson L, Karlsson H, Lahti S. Dental fear and previous childhood traumatic experiences, life events, and parental bonding. Eur J Oral Sci 2015; 123(2): 96–101.