Tutkimuksessa selvitettiin, auttaako hammaskiillenäytteiden säilytys ihmissyljessä happohyökkäyksen ja sen jälkeisen harjauksen välillä vähentämään harjauksen aiheuttamaa kiilteen erosiivista kulumista ja lisäämään kiilteen pinnan kovuutta. Tutkimus tehtiin kiillenäytteillä, jotka oli otettu kariesvapailta tutkimuspotilailta saaduista 170 hampaasta.
Näytteet jaettiin viiteen ryhmään: ryhmän 1 hampaita ei altistettu happohyökkäykselle, eikä niille tehty sylkikäsittelyä; ryhmät 2–5 altistettiin happohyökkäykselle upottamalle ne appelsiinimehuun (pH 3,6) ja sekoittamalla mehua 3 minuuttia. Tämän jälkeen ryhmän 2 hampaat sijoitettiin kosteaan tilaan ja ryhmiä 3–5 taas inkuboitiin syljessä 30 min, 2 h tai 4 h. Sylki saatiin viideltä terveeltä tutkimuspotilaalta. Happohyökkäyksen ja sylkikäsittelyn jälkeen kaikki kiillenäytteet altistettiin hankaukselle laittamalle ne mekaaniseen harjauskoneeseen, jossa oli myös sylkeen sekoitettua hammastahnaa. Kuhunkin näytteeseen kohdistui 50 harjausliikettä.
Kiillepinnan kovuutta ja erosiivista kulumista mitattiin kokeen kaikissa vaiheissa. Sekä näytteiden kiillepintojen kovuus että erosiivinen kuluminen vaihtelivat kokeen aikana paljon, ja eroosio kiihtyi ryhmissä 3–5 suunnilleen saman verran riippumatta siitä, miten kauan niitä inkuboitiin syljessä. Syljelle altistettujen ryhmien 3–5 tulokset eivät myöskään merkitsevästi poikenneet ryhmän 2 (ei sylkikäsittelyä) tuloksista. Happohyökkäykselle altistuneen kiilteen liottaminen syljessä aina 4 tuntiin saakka ei siis lisännyt pinnan kovuutta eikä vähentänyt erosiivista kulumista harjauksen yhteydessä. Kuitenkin lisäkokeet, joissa käytettiin proteiineja sisältämätöntä keinotekoista sylkeä, osoittivat tällaisen syljen suojelevan erosiiviselta kulumiselta.
Näiden tulosten valossa neuvoa siitä, että hampaiden harjausta kannattaa happohyökkäyksen jälkeen lykätä, pitäisikin harkita uudelleen.
Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 13/2014
Lähde: Lussi A, Lussi J, Carvalho TS, Cvikl B. Toothrushing after an erosive attack: will waiting avoid tooth wear? Eur J Oral Sci 2014; 122: 353–59.