Hammashoitouudistuksen myötä Suomessa oli ensi kertaa tilanne, jossa yksityinen ja julkinen sektori kilpailivat samoista asiakkaista. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hinnat määräytyvät yksityissektorilla, mitkä tekijät vaikuttavat hintoihin ja vaikuttiko hammashoitouudistus kilpailun lisääntymiseen.
Kysely lähetettiin kymmenen suurimman kaupungin yksityissektorin hammaslääkäreille vuonna 2005. Vastausprosentti oli 59,6 %. Suurin osa vastaajista työskenteli ammatinharjoittajina (73,1 %) ja suurin osa työskenteli ryhmävastaanotoilla (73,6 %). Vaikka vastaajaotos vastasi alkuperäistä otosta iän, sukupuolen ja erikoistumisen kannalta, tuloksia tulisi tulkita varovaisesti.
Puolet hammaslääkäreistä uskoi, että potilaat vertailevat hintoja ennen ajanvarausta. Mutta vain alle puolet kertoi kilpailevansa muiden hammaslääkäreiden kanssa ja vain 27,1 % koki kilpailevansa hinnoilla. Enemmän kilpailtiin markkinoinnissa (37,9 %), palveluvalikoimassa (37,3 %) ja palveluiden laadussa (32,2 %). Yli puolet vastaajista uskoi kilpailun lisääntyvän seuraavan viiden vuoden aikana. Tulevaisuudessa vastaanottojen uskotaan laajenevan (64,0 %), ketjujen lisääntyvän (61,0 %) ja yksityisvastaanottojen vähenevän (82,0 %).
Hinnoissa oli paljon vaihtelua, suurin vaihteluväli oli proteettisen kruunun ja pienin intraoraalisen röntgenkuvan välillä. Valtaosalla hintojen tarkistuspäätökseen vaikutti Suomen Hammaslääkäriliiton toimittamat tiedot vastaanottokustannusten muutoksista. Keskimäärin perustutkimus (maks. 20 min) maksoi 45,55 €, yksinkertainen hammashoito hammaskiven poisto ja pintojen kiillotus (maks. 10 min)29,23 €, yhden pinnan paikka 49,39 €, iso paikkaus tai kruunu paikkamateriaalista 119,52 €, hampaan poisto 52,03 €, proteettinen kruunu 287,92 € ja röntgenkuva 21,82 €.
Vastaajista 59 % päivitti hinnoitteluaan vuosittain ja lähes kaikki päivittävät kaikki hinnat samaan aikaan. Hammaslääkäriliiton raportointi keskimääräisestä hinnoittelusta vaikutti suurimman osan hintamuutospäätöksiin. Kolmasosan hinnoitteluun vaikutti Tilastokeskuksen vuosiraportti hintojen keskiarvosta. Kilpailijoiden hinnoittelu ei vaikuttanut suurimman osan hinnoitteluun (78,1 %). Tutkijoiden mielestä on kuitenkin selvää, että muiden hinnoittelu vaikuttaa omaan hinnoitteluun, koska hinnoittelussa hyödynnetään kustannusten muutos- ja hintaraportointeja.
Lineaarisella regressioanalyysillä tutkittiin yhden pinnan paikan hintaa selittäviä tekijöitä. Sen mukaan yhden pinnan paikan hinta oli tilastollisesti merkitsevästi myönteisesti yhteydessä vastaanottotyyppiin, muodolliseen pätevyyteen, lähellä sijaitseviin yksityisvastaanottoihin ja hammaslääketieteen laitoksen sijaitsemiseen toimintakaupungissa. Yhden pinnan paikka oli kalliimpi, jos hammaslääkäri oli erikoistunut, toimi ryhmävastaanotolla tai kaupungissa, jossa oli hammaslääketieteen laitos. Hinnat olivat kalliimpia kaupungeissa, joissa oli paljon hammaslääkäreitä kuin kaupungeissa, joissa oli vähemmän hammaslääkäreitä. Hintatasoa ei voitu selittää sukupuolella tai kunnallisen hammashoidon sijainnilla.
Hinnan määrittely seurasi perinteisiä kuvioita. Terveydenhuollossa kilpailun uskotaan parantavan taloudellista tehokkuutta. Vaikka vallitsevat olosuhteet ovat olleet otolliset kilpailun lisääntymiselle, hammashoidon hinnoittelu on jatkanut perinteisellä kaavalla. Hinnoittelu ei myöskään noudata normaalin markkinatalouden mallia, koska hinnat olivat korkeampia siellä missä oli paljon hammaslääkäreitä, joka normaalisti laskee hintoja. Toisin kuin tutkijat odottivat, julkista sektoria ei koettu kilpailijaksi hammashoitouudistuksesta huolimatta. Asiakasuskollisuus onkin korkea yksityissektorilla. Siihen varmasti vaikuttaa, että kaksi kolmasosaa käytti määräaikaiskutsujärjestelmää, jota julkinen sektori ei voi samassa mittakaavassa hyödyntää.
Kati Kyyrö, Apollonia
Lähde: Widström E, Väisänen A, Mikkola H. Pricing and competition on the private dental market in Finland. Community Dent Health 2011; 28: 123–7.