Kun kyky suoriutua arjen askareista heikkenee, myös suun omahoito kärsii. Tutkimuksen mukaan ikäihmiset, joilla on IADL-asteikolla mitattuna heikko suorituskyky, muun muassa harjaavat hampaita ja käyttävät tahnaa harvemmin.
Ikäihmisten omat hampaat säilyvät yhä pidempään suussa, mikä asettaa uusia vaatimuksia suun terveydenhoidolle. Kuopion yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten kyky suoriutua asioiden hoitamisesta eli IADL (instrumental activities of daily living) ja käden puristusvoima korreloivat hampaiden omahoidon kanssa kotona asuvilla iäkkäillä ihmisillä.
Tutkimukseen osallistui 168 kotona asuvaa ikäihmistä (116 naista, 52 miestä), joiden keski-ikä oli 80,6 vuotta. Otos oli poimittu Geriatric Multidisciplinary Strategy for the Good Care of the Elderly (GeMS)-tutkimuksessa mukana olleista henkilöistä. Nyt tehtyyn tutkimukseen osallistuvilla henkilöillä oli kaikilla vähintään yksi hammas, mutta 36 prosentilta osallistujista löytyi vielä 20 hammasta tai enemmän.
Kaikki osallistujat haastateltiin ja heille tehtiin hammastarkastus. Kyky suoriutua arjen asioista arvioitiin IADL-asteikolla. Lisäksi käden puristusvoima mitattiin käsikäyttöisellä dynamometrillä. Hampaiden harjaustiheyden ja hammastahnan käytön kategoriat olivat kaksi kertaa tai vähemmän kuin kaksi kertaa päivässä. Suun puhtautta arvioitiin plakin määrällä. Eri tekijöitä tarkasteltiin tilastollisesti ristitulosuhteen (OR) avulla.
Tutkimus osoitti, että korkea IADL-tulos vaikutti hampaiden harjaustiheyteen, hammastahnan käyttöön ja hyvään suuhygieniaan positiivisesti. Tutkimuksen mukaan 69 % osallistujista pesi hampaansa kahdesti päivässä (korkea IADL -ryhmä 76 %, matala IADL -ryhmä 45 %) ja 48 % käytti hammastahnaa kahdesti päivässä (korkea IADL -ryhmä 55 %, matala IADL -ryhmä 26 %). Kaikkiaan 33 %:lla osallistujista katsottiin olevan hyvä suunterveys (korkea IADL -ryhmä 38,8 %, matala IADL -ryhmä 15,8 %). Käden puristusvoimalla puolestaan oli vain heikko, tilastollisesti ei-merkitsevä korrelaatio edellä mainittuihin suun omahoidon mittareihin. Tutkijat pohtivat, ettei käden puristusvoima ole laskenut hampaiden omahoitoon vaikuttavalle tasolle kotona asuvilla henkilöillä, vaikka ikäihmisten fyysiset voimat ovatkin heikentyneet iän myötä.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 11/2012
Komulainen K, Ylöstalo P, Syrjälä AM, Ruoppi P, Knuuttila M, Sulkava R ja Hartikainen S. Associations of instrumental activities of daily living and handgrip strength with oral self-care among home-dwelling elderly 75+. Gerodontology 2012; 29(2): e135–42. doi: 10.1111/j.1741-2358.2010.00427.x. Epub 2012 Jan 12.