Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Niin hammaslääkäreiltä kuin lääkäreiltäkin oli unohtunut, että hammaslääketieteellinen toimenpide on hammasperäisen infektion ensisijainen hoito, eikä sitä voi korvata käyttämällä mikrobilääkkeitä, sanoo Riina Richardson.
Fluori pitää pintansa, mutta lisäksi hammastahnoihin kehitetään jatkuvasti erilaisia tehoaineita. Mikä auttaa hypersensitiivistä dentiiniä? Miten arginiini estää vihlontaa ja kariesta? Kenelle voisi suositella 5000 ppm fluoria sisältävää hammastahnaa? HLT, EHL Anja Kotirannan luento tarjosi tutkimustietoa uusista tehoaineista ja antoi ohjeita potilaan omahoitotuotteiden suositteluun.
Lapsen kipu pitää aina dokumentoida ennen kuin sen hoito aloitetaan – myös päivystystilanteissa. Kivun vaikeuden määrittämiseen löytyy erilaisia välineitä eri-ikäisille lapsille. Terveen lapsen kivussa on lähes aina kyse akuutista kudosvauriokivusta, joka syntyy voimakkaan vahingollisen ärsykkeen seurauksena.
Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että kroonistuneet hammasinfektiot voivat lisätä syöpäsairastuvuutta. Ruotsalaisessa kohorttitutkimuksessa on löytynyt tilastollinen yhteys esim. parodontiitin ja rintasyövän välillä.
Halitoosi eli pysyvästi pahanhajuinen hengitys on yleinen vaiva, jonka syy löytyy ani harvoin suuontelon ulkopuolelta. Ongelma hoituukin melkein aina tehostamalla suun puhdistusta kotona.
Ensimmäinen osittainen kasvojensiirto tehtiin vuonna 2005 Pariisissa. Viisi vuotta myöhemmin Valenciassa toteutettiin laaja koko kasvojen ihon, ylä- ja alaleuan sekä periorbitaalialueen siirto, jota voidaan pitää ensimmäisenä kokokasvosiirtona. Nyt HUS:n 30 hengen tiimi on valmis ensimmäiseen kasvojensiirtoon Suomessa.
Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut selvittämään mekanismin, jolla Wnt16-geenin tuottama proteiini säätelee luun lujuutta. Nyt tutkimusryhmällä on käytössään jo useita hiirimalleja, jotka auttavat osaltaan ratkomaan osteoporoosin ongelmaa eteenpäin sekä edistämään lääkekehitystä. Osteoporoosilla on merkitystä myös suunterveydelle, sillä se vaikuttaa leukaluihin ja näyttää olevan yhteydessä myös parodontiittiin ja hampaiden menettämiseen.
Suomalaisen tutkijan kirjoittamassa, tuoreessa British Dental Journalissa julkaistussa tutkimusartikkelissa selvitettiin keskivaikean ja vaikean parodontiitin esiintyvyyttä vuosina 200–400 jKr. eläneillä roomalais-brittiläisillä aikuisilla. Parodontiitin esiintyvyys oli roomalais-brittiläisaineistossa huomattavasti pienempi kuin nykyihmisillä, vaikka tuohon aikaan hammasharjaa tai yleensäkään plakkikontrollin merkitystä ei tunnettu.
Kasvojen ja kallon alueen luupuutokset ovat yleensä kooltaan ja muodoltaan monimutkaisia, ja siksi niihin on vaikea löytää sopivaa autologista luusiirrettä. Verrattuna luuytimen kantasoluihin rasvan kantasoluja on käytetty kliinisesti varsin vähän aikaa, mutta ne ovat jo osoittautuneet tehokkaiksi luupuutosten kokeellisessa hoidossa.
Tutkimuksessa selvitettiin, auttaako hammaskiillenäytteiden säilytys ihmissyljessä happohyökkäyksen ja sen jälkeisen harjauksen välillä vähentämään harjauksen aiheuttamaa kiilteen erosiivista kulumista ja lisäämään kiilteen pinnan kovuutta. Tulosten valossa neuvoa siitä, että hampaiden harjausta kannattaa happohyökkäyksen jälkeen lykätä, pitäisikin harkita uudelleen.
