Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Digitaalinen jäljentäminen implanttihoitojen yhteydessä hakee vielä jalansijaa. Tällä hetkellä skannaus toimii parhaiten yksittäisten implanttien ja perinteisen protetiikan kohdalla. Tekniikkaa voidaan käyttää etenkin implanttihoidon suunnittelussa (ohjaus- ja suunnittelulaitteet) ja diagnostiikassa.
Tekeillä olevaan sote-uudistukseen liittyy erottamattomasti sosiaali- ja terveydenhuollon ICT- eli tieto- ja viestintäteknologiauudistus. Lukuisten käynnissä olevien sote-ICT -hankkeiden yhteisenä tavoitteena on, että sosiaali – ja terveydenhuollossa tietoa kerättäisiin yhdenmukaisin tavoin ja että sitä myös vaihdettaisiin sujuvasti ja jatkojalostettaisiin tehokkaasti esim. terveyspolitiikan tarpeisiin.
Potilastietojärjestelmä on asiakas- ja potilastietojen talletuspaikka sekä asiakas- ja hoitoprosessien toiminnanohjausjärjestelmä, tiivistää Tinja Lääveri. Hyvä toiminnanohjausohjausjärjestelmä tukee terveydenhuollon ammattilaista päätöksenteossa. Lisäksi se tukee ja ohjaa työnkulkua, hoitoketjuja sekä resurssien käyttöä.
Suun terveydenhuollon tiedot pyritään saamaan osaksi Kantaa 1.9.2016 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa Potilastiedon arkistoon määriteltäviä sisältöjä ovat mm. hampaiston nykytila (statustiedot) sekä suun terveydenhuollon indeksit ja mittaukset. Seuraavassa vaiheessa tehtäviä määrittelyjä ovat oikomishoito ja omahoito.
Virossa julkisia palveluita on 2000-luvun aikana sähköistetty systemaattisesti ja laajasti. Kaikkia sähköistämisen ongelmia ei ole ratkaistu, mutta terveydenhuollossa työn hedelmiä voi jo poimia.
Viro on maailmanlaajuisesti ensimmäinen valtio, joka siirtyi koko maan kattavaan tietojärjestelmään julkisissa palveluissa vuonna 2009.
Suomalaistutkimuksen mukaan vakavien purentavirheiden hoito näyttäisi lisäävän suunterveyteen liittyvää elämänlaatua ja tyytyväisyyttä hampaiden ulkonäköön sukupuolesta ja purentavirheiden hoitotavasta riippumatta.
Valkosolujen kudosspesifisillä antigeeneilla (human leukocyte antigens, HLA) on tärkeä rooli isännän puolustuksessa mikrobien hyökkäyksiä vastaan. Eri ihmisten HLA-molekyyliprofiilit eroavat toisistaan suuresti, mikä saattaa osaltaan selittää yksilöllisiä eroja inflammatorisessa vasteessa. HLA-profiililla voi olla merkitystä erityisesti parodontaalisairauksien kehittymiseen yleisterveillä kaukaasialaisilla aikuisilla.
Kipu puudutuksen yhteydessä on yksi merkittävä hammaslääkäripelon syy. Erityisesti pistokset suulakeen koetaan kivuliaina. Ruotsalaistutkimuksen mukaan tietokoneohjattu johtopuudutus saattaisi vähentää kivuntunnetta ja näin myös nuorten pelkoa.
Hammaslääkäreiden rutiininomaisesti määräämät antibiootit eivät tutkimusten mukaan helpota hammastulehdusten oireita. Cochrane-katsauksen mukaan antibiootteja tulisi määrätä hammasvaivoihin ainoastaan, jos tulehdus on vakava, leviämässä tai aiheuttaa systeemisiä oireita.
Hammasvammat ovat yleisiä ja leukamurtumien määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Hammasvammojen suurella esiintyvyydellä havaittiin olevan tilastollinen yhteys potilaan aiempiin vammoihin, mielenterveysongelmiin, ylipainoon ja runsaaseen alkoholinkäyttöön. Vaikeasti vammautuneen potilaan hoito ja kuntoutus vievät runsaasti terveydenhuollon resursseja, ja edullisinta vammojen hoitoa onkin niiden ennaltaehkäisy.
