Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Refluksitauti on monen suomalaisen vaiva, joka oireilee mm. närästyksenä, regurgitaationa, ylävatsakipuna, nielemisvaikeuksina ja rintakipuna. Lähes 10 % närästää päivittäin. Noin 5 % vaivaa kuitenkin supraesofageaalinen refluksi, joka oireilee vain "korkeana".
Fissuurapinnoitteet otettiin käyttöön 1970-luvun aikana ja 1980-luvun alkupuolella lasten kuutoshampaat pinnoitettiin lähes 100-prosenttisesti. Nyt tilanne on täysin toinen: arviolta 3 % tamperelaislapsista ja noin 20 % kainuulaislapsista saa pinnoitteen. Miten tähän on tultu?
Perinnölliset hampaiden kovakudosten kehityshäiriöt ovat harvinaisia, mutta moni hammaslääkäri niitä urallaan kohtaa. Osa häiriöistä liittyy syndroomiin, osa rajoittuu vain kiilteeseen ja/tai dentiiniin. Hammasongelma voi kulkea nimettömänä suvun vitsauksena kauan, sillä kovakudoshäiriöiden tunnistaminen ei ole helppoa. Se ei saa olla syy siihen, ettei diagnoosia edes yritetä selvittää.
Kuluneen purennan korottaminen on keino helpottaa proteettista hoitoa. HLT, EHL Panu Rantonen muistuttaa, että purennan korotus ei ole dysfunktion hoitoa, mutta joskus päästään tältäkin kannalta hyvään tulokseen. Dysfunktiopotilaiden kohdalla on tärkeää muistaa, että alkutilaan on vaikea palata takaisin.
Jukka Jernvall tutki synkrotronin avulla päästäisen hammasta ja havaitsi kuvista, että dentiinikanavat eivät loppuneetkaan kiille-dentiinirajalla, vaan haarautuivat ja jatkuivat kiilteeseen tiheänä ”oksistona”. Se, millainen rakenne on ihmisen hampaan kiille-dentiinirajalla, on vielä synkrotronilla näkemättä.
Klodronaatti yhdessä bioaktiivisen lasin kanssa voi mahdollisesti korjata hammaskudostuhoja, estää hampaiden tukikudoksen tuhoutumista ja parantaa syvien ientaskujen kiinnittymistä. Erityisesti tällä voisi olla merkitystä ikäihmisten parodontiitin hoidossa. Näin kertoo FaL Kirsi Rosenqvistin tuore farmasian alaan kuuluva väitöstutkimus.
European Society of Endodontology (ESE) on julkaissut konsensuslausuman tarkoituksenaan tarjota kliinikoille näyttöön perustuva suositus kartiokeilatietokonetomografian (KKTT) käytöstä juurihoidossa.
Elintarvikkeiden E-koodit vaikuttavat monen suomalaisen ostopäätökseen, vaikka noin kaksi kolmasosaa lisäaineista esiintyy luonnossa tai ihmisten elimistössä. Professori Marina Heinonen toteaa, että epäterveellinen ruokavalio, jossa on paljon sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa, on terveysriski – ei niinkään lisäaineiden määrä.
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on osoittanut suun ja valtimoiden terveyden olevan vielä aiemmin luultua tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa. Tutkimuksessaan ryhmä totesi, että elimistön systeemisellä altistumisella parodontopatogeeneille sekä hammaspuutoksilla on yhteys MBO:hon.
Suurimmalla osalla ikäihmisistä ei ole omasta mielestään vaikeita TMD-oireita. Näin kertoivat ruotsalaisen ikäihmisten suunterveyttä selvittäneen kyselytutkimuksen tulokset. Tutkimus näyttäisi vahvistavan, että TMD-oireita esiintyy vähemmän ikäihmisillä kuin nuoremmilla.
