Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Suun terveydenhuollon tiedot pyritään saamaan osaksi Kantaa 1.9.2016 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa Potilastiedon arkistoon määriteltäviä sisältöjä ovat mm. hampaiston nykytila (statustiedot) sekä suun terveydenhuollon indeksit ja mittaukset. Seuraavassa vaiheessa tehtäviä määrittelyjä ovat oikomishoito ja omahoito.
Virossa julkisia palveluita on 2000-luvun aikana sähköistetty systemaattisesti ja laajasti. Kaikkia sähköistämisen ongelmia ei ole ratkaistu, mutta terveydenhuollossa työn hedelmiä voi jo poimia.
Viro on maailmanlaajuisesti ensimmäinen valtio, joka siirtyi koko maan kattavaan tietojärjestelmään julkisissa palveluissa vuonna 2009.
Suomalaistutkimuksen mukaan vakavien purentavirheiden hoito näyttäisi lisäävän suunterveyteen liittyvää elämänlaatua ja tyytyväisyyttä hampaiden ulkonäköön sukupuolesta ja purentavirheiden hoitotavasta riippumatta.
Valkosolujen kudosspesifisillä antigeeneilla (human leukocyte antigens, HLA) on tärkeä rooli isännän puolustuksessa mikrobien hyökkäyksiä vastaan. Eri ihmisten HLA-molekyyliprofiilit eroavat toisistaan suuresti, mikä saattaa osaltaan selittää yksilöllisiä eroja inflammatorisessa vasteessa. HLA-profiililla voi olla merkitystä erityisesti parodontaalisairauksien kehittymiseen yleisterveillä kaukaasialaisilla aikuisilla.
Kipu puudutuksen yhteydessä on yksi merkittävä hammaslääkäripelon syy. Erityisesti pistokset suulakeen koetaan kivuliaina. Ruotsalaistutkimuksen mukaan tietokoneohjattu johtopuudutus saattaisi vähentää kivuntunnetta ja näin myös nuorten pelkoa.
Hammaslääkäreiden rutiininomaisesti määräämät antibiootit eivät tutkimusten mukaan helpota hammastulehdusten oireita. Cochrane-katsauksen mukaan antibiootteja tulisi määrätä hammasvaivoihin ainoastaan, jos tulehdus on vakava, leviämässä tai aiheuttaa systeemisiä oireita.
Hammasvammat ovat yleisiä ja leukamurtumien määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Hammasvammojen suurella esiintyvyydellä havaittiin olevan tilastollinen yhteys potilaan aiempiin vammoihin, mielenterveysongelmiin, ylipainoon ja runsaaseen alkoholinkäyttöön. Vaikeasti vammautuneen potilaan hoito ja kuntoutus vievät runsaasti terveydenhuollon resursseja, ja edullisinta vammojen hoitoa onkin niiden ennaltaehkäisy.
Refluksitauti on monen suomalaisen vaiva, joka oireilee mm. närästyksenä, regurgitaationa, ylävatsakipuna, nielemisvaikeuksina ja rintakipuna. Lähes 10 % närästää päivittäin. Noin 5 % vaivaa kuitenkin supraesofageaalinen refluksi, joka oireilee vain "korkeana".
Fissuurapinnoitteet otettiin käyttöön 1970-luvun aikana ja 1980-luvun alkupuolella lasten kuutoshampaat pinnoitettiin lähes 100-prosenttisesti. Nyt tilanne on täysin toinen: arviolta 3 % tamperelaislapsista ja noin 20 % kainuulaislapsista saa pinnoitteen. Miten tähän on tultu?
Perinnölliset hampaiden kovakudosten kehityshäiriöt ovat harvinaisia, mutta moni hammaslääkäri niitä urallaan kohtaa. Osa häiriöistä liittyy syndroomiin, osa rajoittuu vain kiilteeseen ja/tai dentiiniin. Hammasongelma voi kulkea nimettömänä suvun vitsauksena kauan, sillä kovakudoshäiriöiden tunnistaminen ei ole helppoa. Se ei saa olla syy siihen, ettei diagnoosia edes yritetä selvittää.
