Joka kolmas ikäihminen kärsii kuivasta suusta. Yleisin suun kuivumisen aiheuttaja on polyfarmasia, totesi prof. Arjan Vissink Apollonia Symposiumin prekurssilla. Jos syljeneritys heikkenee huomattavasti, suun tasapaino järkkyy ja suusairaudet lisääntyvät nopeasti.
Lähtökohtaisesti syljeneritys ei vähene ikääntyessä, joskin kehon fysiologian muutokset voivat edesauttaa suun kuivumista. Syljenerityksen väheneminen on lähes aina seurausta sairauksista ja niiden hoidosta. Runsas ja pitkäaikainen lääkkeiden käyttö on merkittävin riskitekijä. Suun kuivuus on kuvattu sivuvaikutuksena n. 1000 lääkkeelle.
– Kymmenestä eniten käytetystä lääkkeestä kahdeksan vähentää syljeneritystä, totesi Arjan Vissink. Tutkimusten mukaan päivittäisellä lääkemäärällä on suuri merkitys: kun neljän päivittäisen lääkkeen raja ylittyy, syljeneritys vähenee merkittävästi. Yli 75-vuotiaista suomalaisista 40 % käyttää päivittäin viittä eri lääkettä.
Sairauksista mm. monioireinen Sjögrenin syndrooma, jonka diagnosointi voi olla haastavaa, ja diabetes voivat lisätä suun kuivuutta. Lisäksi pään ja kaulan alueen sädehoidot voivat vaurioittaa sylkirauhasia ja heikentää niiden toimintaa.
Syljenerityksen loppuminen tai huomattava heikkeneminen on suun ekokatastrofi. Sylki huuhtoo ja voitelee suuta, estää osaltaan mikrobien kasvua ja auttaa remineralisaatiossa. Kun syljentuotanto heikkenee, karies, sieni-infektiot ja iensairaudet voivat levitä lyhyessä ajassa. Syljen puuttuessa myös nieleminen, puhuminen ja maistaminen vaikeutuvat. Unikin voi häiriintyä.
– Iäkkäät potilaat eivät kuitenkaan aina koe kuivaa suuta ongelmaksi, ja he voivat tottua vaivaansa, muistuttaa Vissink.
Ongelman löytämiseksi heiltä tulisikin tiedustella erityisesti, miten syöminen ja nieleminen sujuvat.
Kuivan suun hoito on haasteellista, sillä syihin on usein vaikea puuttua. Oireita voidaan kuitenkin lievittää monin tavoin. Ensinnäkin monen ikäihmisen polyfarmasiaa kannattaisi purkaa ja muokata mahdollisuuksien mukaan sekä miettiä annostelun tiheyttä. Toiseksi, niin kauan kun sylirauhasten toimintaa on jäljellä, syljen määrää ja syljeneritystä voidaan stimuloida esim. pureskelua vaativalla ruualla, ksylitolipastilleilla tai -purukumilla sekä syljeneritystä stimuloivilla lääkkeillä (esim . pilokarpiini). Kuivuutta ja kuivan suun tunnetta voidaan lievittää myös riittävällä nesteen nauttimisella (vesi), sivelemällä suun limakalvoja ruokaöljyllä ja apteekista saatavilla suun kostutusaineilla.
Kuivan suun potilaiden hoidossa myös suusairauksien ehkäiseminen hyvällä sekä omahoidolla että ammattilaisten hoidoilla on tärkeää. Potilasta on tulee opastaa myös oikeanlaisen hammastahnan valinnassa. Parhaiten kullekin sopivan omahoitotuotteen löytää kokeilemalla.
Kun kyseessä on vakava syljenerityksen häiriö, joka joutuu esim. pään ja kaulan alueen sädehoidoista, tarvitaan usein moniammatillista hoitoa. Uudet, alustavat tutkimustulokset kertovat, että heikentynyttä syljenerityskykyä voitaisiin mahdollisesti jossain määrin myös palauttaa tulevaisuudessa mm. kantasoluhoitojen avulla. Myös sädehoitotekniikat kehittyvät jatkuvasti ja sädetettävän alueen rajaamineen tarkentuu, jolloin sylkirauhasille aiheutuvia vaurioita voidaan välttää paremmin.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 5/2015
Lähde: Prof. Arjan Vissinkin luento Dry mouth – diagnosis and treatment. Apollonia Symposiumin prekurssi 5.3.2015.