Tupakoiminen ja altistuminen tupakansavulle vaikuttavat sekä suun että suunielun mikrobiflooraan, todetaan tuoreessa kirjallisuuskatsauksessa.
Tupakka-altistuksen vaikutukset näkyvät sekä lapsilla että aikuisilla. Parodontopatogeenit ja parodontiitti ovat yleisempiä aktiivisesti tai passiivisesti tupakoivilla, samoin hengitysteiden patogeenit ja ylempien hengitysteiden infektiot, muun muassa välikorvantulehdukset.
Normaaliflooran kykyä estää patogeenien kolonisaatiota on tutkittu tupakoivilla ja tupakoimattomilla. Tupakoimattomien floora pystyi tilastollisesti merkitsevästi paremmin estämään patogeenien kolonisaation. Tulos oli sama sekä aerobi- että anaerobibakteereilla. Lisäksi bakteerien on osoitettu sitoutuvan tupakoitsijoiden epiteelisoluihin merkittävästi enemmän kuin tupakoimattomien epiteelisoluihin.
Tupakoinnin lopettamisen jälkeen sekä patogeenien suuri määrä että normaaliflooran kyky suojata patogeenikolonisaatiolta palautuivat tupakoimattomien tasolle.
Tupakoivat vanhemmat saattavat oman runsaamman patogeenikantansa vuoksi toimia infektion lähteenä myös lapsilleen. Toisaalta myös ylähengitystietulehduskierteestä kärsivät lapset saattavat siirtää patogeenejä tupakoiviin vanhempiinsa, joiden normaalifloora ei suojaa heitä yhtä hyvin kuin tupakoimattomia vanhempia. Näin hengitysteiden patogeenit saattavat kiertää vanhempien ja heidän lastensa välillä.
Ani Lakoma, Apollonia
Lähde: Brook I. The impact of smoking on oral and nasopharyngeal bacterial flora. J Dent Res 2011; 90: 704·10.