puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Hammaspaikat kestävät nuorten aikuisten takahampaissa alle 10 vuotta

Ensimmäisestä hammaspaikasta alkaa elinikäinen paikkauskierre. Suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan muovipaikat kestävät nuorten aikuisten takahampaissa keskimäärin vähän alle kymmenen vuotta. Paikkojen kestävyyttä lisäävät oikea hoitopäätös sekä potilaan sitoutuminen suun omahoitoon.
Kun karieksen ehkäisevä hoito ja alkavan karieksen pysäytyshoito epäonnistuvat, joudutaan vaurioitunut hammaskudos poistamaan ja laittamaan tilalle paikka. Hampaiden paikat eivät kestä ikuisesti, vaan hyviä ja hyvin hoidettujakin paikkoja joudutaan uusimaan 10–15 vuoden välein. Uusintapaikkauksen syy on usein paikan kuluminen tai lohkeaminen tai vanhan paikan viereen tullut uusi reikä.

– Mitä pidempään paikat kestävät, sitä pienemmät kustannukset ovat potilaalle ja yhteiskunnalle, painottaa tutkija Ulla Palotie.

Viimeisimmän pidemmän suomalaisen seurantatutkimuksen (Palotie ym. 2017) mukaan paikkojen ikä nuorten aikuisten takahampaissa oli keskimäärin hieman alle 10 vuotta. Laajemmat takahammaspaikat kestivät 25–30 prosenttia lyhyemmän ajan kuin pienemmät paikat. Tutkimuksessa seurattiin yli 3 000 helsinkiläisen terveyskeskuksessa hoidetun nuoren aikuisen takahampaiden paikkojen kestävyyttä takautuvasti potilasasiakirjoista 13 vuoden ajalta. Suurin osa 5 500 paikasta oli tehty yhdistelmämuoveilla.

– Takahammaspaikkojen kestävyys oli hyvä tai tyydyttävä ottaen huomioon aineiston. Samanaikaisesti potilaiden ikä pitää huomioida eli tulos ei ole yleistettävissä koko väestöön, toteaa Ulla Palotie.

”Mitä pidempään paikat kestävät, sitä pienemmät kustannukset ovat potilaalle ja yhteiskunnalle.”

Noin 80 % hammaspaikoista tehdään erilaisilla yhdistelmämuoveilla. Muitakin materiaalivaihtoehtoja on, kuten esim. keraamit, lasi-ionomeerit, kulta ja poistuva amalgaami. Paikkausmateriaali ja teknisesti hyvä paikan valmistus vaikuttavat paikan kestävyyteen, mutta tärkeimmässä roolissa on potilas. Hammaslääkärin on huomioitava potilaan ikä, hampaiston kunto, yleisterveys, omahoitotottumukset, ravinto ja myös hoidon kustannukset.

– Kestävän paikan taustalla on aina oikea paikkauspäätös. Joskus hampaan poisto on oikea hoitopäätös ennusteeltaan huonon paikan sijaan, muistuttaa asiantuntijahammaslääkäri, HLT, EHL Aija Hietala-Lenkkeri.

Paikkaa pitää hoitaa

Paikkaus ei hoida itse kariessairautta, vaan sen tarkoituksena on estää sairauden eteneminen syvemmälle hampaaseen ja mahdollistaa hampaan puhtaana pitäminen. Hampaiden ja hammasvälien huolellinen puhdistus sekä säännöllinen ateriarytmi pidentävät myös paikkojen ikää.

– Paikka on aina heikompi kuin oma hammas. Paikkaa pitää hoitaa vähintään yhtä hyvin kuin ehjiä hampaita, muistuttaa Aija Hietala-Lenkkeri.

Myös narskuttelu ja purentavaivat voivat helposti kuluttaa ja lohkaista paikkoja. Näiden vaivojen hoito esim. purentakiskolla suojaa myös hammaspaikkoja.

Paikkaushoidon tarve kasvaa tulevaisuudessa

Suomessa tehdään vuosittain yli 3 miljoonaa paikkaustoimenpidettä. Terveys 2011 -väestötutkimuksen mukaan joka viidennellä yli 30-vuotiaalla on ainakin yksi karieksen vuoksi hoitoa tarvitseva hammas. Suurin paikkaushoidon tarve on yli 65-vuotiailla aikuisilla.

– Ihmiset ikääntyvät nyt omat hampaat suussaan ja hoidon tarve kasvaa väestötasolla: iäkkäitä ihmisiä on enemmän ja heillä on yhä enemmän paikattavia hampaita. Iän myötä yleissairaudet ja lääkitykset lisääntyvät, mikä on huomioitava paikkauspäätöksiä tehtäessä, huomauttaa Aija Hietala-Lenkkeri.

Pienillä lapsilla paikkaushoidon tarve on vähentynyt tutkimusten mukaan, mutta joillekin lapsista kasautuu hyvin laajoja ongelmia. Murrosiässä karieksen esiintyvyys lisääntyy selkeästi.

– Lapsuuden ja nuoruuden aikana voi kertyä paljon terveyttä tai sairautta, joka vaikuttaa paikkaustarpeeseen koko eliniän. Samalla, kun ikääntyvän väestön kasvavaan suun terveydenhoidon tarpeeseen pitää pystyä vastaamaan, on ylläpidettävä hyvää lasten suun terveydenhuoltoa. Jos se laiminlyödään, edessä on valtava paikkaushoidon tarve tulevaisuudessa, toteaa Aija Hietala-Lenkkeri.

Lue lisää:

Uusi potilasversio karieksen hallinnan ja hampaiden paikkaushoidon Käypä hoito -suosituksista: Hampaassa reikä – eikä! 

Seurantatutkimus: Palotie U, Eronen A K, Vehkalahti K & Vehkalahti M. Longevity of 2-and 3-surface restorations in posterior teeth of 25- to 30-year-olds attending Public Dental Service – A 13-year observation, Journal of Dentistry 2017, vol. 62, pp. 13–17

Lisätietoja:

  • Apollonian asiantuntijahammaslääkäri, HLT, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri, aija.hietala.lenkkeri (at) apollonia.fi, p. 0400 477 599
  • Seurantatutkimus: HLT, erikoishammaslääkäri Ulla Palotie, ullap (at) saunalahti.fi, p. 040 569 4143

Hampaiden paukkaushoito on laajasti esillä Apollonia Symposiumissa 22.–23.3.2019 Finlandia-talolla. Toimittajat ovat tervetulleita symposiumiin kuulemaan asiantuntijaluentoja aiheesta. Tutustu ohjelmaan.
Lisätietoja: tiedottaja Annika Nissinen, annika.nissinen (at) apollonia.fi, p. 040 7796 435