Tiedotteet

Apollonia / Uutishuone / Tiedotteet / Onko purentakiskosta hyötyä päänsärystä kärsivälle potilaalle?

Onko purentakiskosta hyötyä päänsärystä kärsivälle potilaalle?

Tutkimuksissa on havaittu yhteys purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöiden (temporomandibular disorders, TMD) ja päänsäryn välillä. Jopa yli puolet TMD-potilaista valittaa päänsärkyä. Purentakiskohoidosta on positiivisia kokemuksia ennen kaikkea jännityspäänsäryn lievittämisessä.

TMD on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille. TMD-oireita on jopa joka toisella ihmisellä, ja hoidontarvetta on 7–9 prosentilla suomalaisista TMD-potilaista. Hammassäryn jälkeen TMD on tavallisin pään alueen kiputila, jonka takia potilas hakeutuu hoitoon. TMD-oireet aiheuttavakin merkittävän terveysongelman.

– Ongelma on lisääntynyt viimeisinä vuosina. Tämä liittyy osaksi psykososiaaliseen kuormitukseen ja stressiin, joka on laajempi ilmiö yhteiskunnassamme, sanoo HLT, erikoishammaslääkäri Marika Doepel.

TMD:n oirekirjo vaihtelee leukojen niveläänistä kipuun. Kipu voi tuntua paitsi leukojen alueella myös päänsärkynä sekä kasvo- ja korvakipuna. Tutkimuksessa on havaittu, että lihasperäinen TMD voi kaksinkertaistaa jännityspäänsäryn riskin. Tänä vuonna päivitetty purentaelimistön kivun ja toimintahäiriöiden (TMD) Käypä hoito -suositus lanseerasi käyttöön uuden kansainvälisen diagnostisen menetelmän, jossa uutena diagnoosina on mukana TMD-peräinen päänsärky. Nyt hammaslääkärit kysyvät TMD-potilailta yhä tarkemmin erityisesti toistuvasta pääsärystä.

TMD-hoidon tavoitteena on kivun vähentäminen ja sen kroonistumisen estäminen sekä lihasten ja nivelten kuormituksen vähentäminen. Hoito voi olla yksinkertaisimmillaan potilaan informoimista ja omahoidon ohjeistusta. Jotkut potilaista tarvitsevat fysioterapiaa, lääkehoitoa tai purentakiskon.

Tutkimusten mukaan päänsärky, erityisesti jännityspäänsärky voi parantua tai helpottua TMD:n hoidolla.

Nukkuessa käytettävä stabilisaatiokisko on yleisin purentakisko. Sen käyttö näyttäisi vähentävän nivel- ja lihasperäisestä TMD:stä johtuvia oireita ja löydöksiä aikuisilla sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kiskohoito näyttäisi olevan yhtä tehokas kuin TMD:n muut aktiiviset hoitomuodot.

– Hammaslääkärin valmistavan yksilöllisen purentakiskon etuna on myös se, ettei se aiheuta mitään palautumattomia muutoksia suussa. Sitä voi siis käyttää huoletta, muistuttaa Marika Doepel.

Käypä hoito -suosituksessa kuitenkin huomautetaan, että markkinoilla vapaasti tarjolla oleviin ei-yksilöllisiin kiskoihin voi liittyä riskejä. Niiden käyttö voi auttaa akuutissa tilanteessa, mutta ne voivat aiheuttaa muutoksia purennassa tai jopa TMD:n pahenemista.

Lisätietoja:

HLT, protetiikan- ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Marika Doepel, etunimi.sukunimi@fimnet.fi, p. 0400 741 977

Käypä hoito -suositus: Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD)