puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Väitös: Prognostiset markkerit kielen levyepiteelikarsinoomissa

Väitös: Prognostiset markkerit kielen levyepiteelikarsinoomissa

18.6.2021 klo 11:00

Kielen levyepiteelikarsinooma on yksi aggressiivisimmista suun ja nielun alueen syövistä. Kielessä esiintyy liikkuvan kielen syöpää, joka luokitellaan suusyöväksi, sekä kielen tyven syöpää, joka luokitellaan nielusyöväksi. Suomessa kielisyöpien viiden vuoden eloonjäämisennuste on noin 70 %. Kielisyövän huono ennuste johtuu siitä, että se muodostaa etäpesäkkeitä imusuonten välityksellä jo varhaisessa vaiheessa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, voitaisiinko kielisyövän tiettyjä aineenvaihduntatuotteita tai ominaispiirteitä hyödyntää diagnostiikassa ja ennusteen tekemisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin CIP2A:n, IDO:n, podoplaninin, vWf:n sekä CDH3:n immunoekspressiota kielisyöpäpotilailta poistetuissa primaarikasvaimissa, uusiutuneissa kasvaimissa sekä imusolmukemetastaaseissa. Kontrolliryhmänä käytettiin kielen hyvänlaatuisista muutoksista otettuja näytteitä. Lisäksi tarkasteltiin kasvainkudoksen ja sen ympäristön inflammaation astetta sekä imusuonten tiheyttä ja niiden halkaisijaa.

Osoittautui, että CIP2A:n immuno­ekspressio oli kielisyövässä samankaltaista kuin kielen hyperplasiassa; sen sijaan paikallinen inflammaatio oli syövässä voimakkaampaa. CIP2A-ekspressiota tapahtui metastasoituneessa syövässä enemmän kuin ei-metastasoituneessa. IDO esiintyi voimakkaampana kielen hyperplasiassa kuin kielisyövässä. Tästä huolimatta runsas IDO-ekspressio liittyi huonoon ennusteeseen T2–T4-luokan kasvaimissa sekä silloin, kun tuumorin invaasion eturintaman alueella oli voimakas inflammaatio. Voimakas CDH3-ekspressio liittyi T3-luokan kasvaimissa parempaan tautispesifiseen sekä kokonaisennusteeseen. Kuitenkin potilailla, joilla kielisyöpä uusiutui seuranta-aikana, voimakas CDH3-ekspressio primaarituumorissa oli yhteydessä huonoon tautispesifiseen sekä kokonaisennusteeseen. Terveet imusolmukkeet olivat aina CDH3-negatiivisia ja metastasoituneet CDH3-positiivisia. Yleisesti ottaen imusolmukemetastaasien CDH3-ekspressio ei kuitenkaan vaikuttanut potilaiden tautispesifiseen tai kokonaisennusteeseen.

Imusuonten merkitystä tarkasteltiin määrittelemällä näytteistä imusuonten määrä suhteessa verisuonten määrään. Ainoastaan tapauksissa, joissa imusuonten osuus oli ≥ 80 % kaikista suonista, osuus näytti liittyvän huonoon ennusteeseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, etteivät CIP2A, IDO tai CDH3 yleisesti ottaen olleet käyttökelpoisia merkkiaineita kielisyövän diagnostiikan tai potilaiden ennusteen kannalta. CIP2A saattaisi kuitenkin auttaa arvioitaessa kielisyövän metastasoitumista ja IDO arvioitaessa T2- ja T3-luokkien syöpien ennustetta. CDH3 taas voisi olla hyödyllinen merkkiaine ennustettaessa syövän uusiutumista. Imusuonten tiheydellä tai halkaisijalla ei yleisesti ottaen ollut tilastollista yhteyttä potilaiden ennusteeseen. Imusuonten suurella suhteellisella määrällä saattaa kuitenkin olla kliinistä merkitystä.

Väitökseen johtaneet tutkimukset tehtiin Tampereen yliopistossa, Taysissa ja Helsingin yliopistossa.

Artikkelin tila:
Julkinen
Miia Seppälä
Pääkategoria:
Alakategoria:
Kainalojutun teksti:

Miia Seppälä
HLL (väit.)

VASTAVÄITTÄJÄ
Heikki Irjala, dosentti
Turun yliopisto

KUSTOS
Tuula Salo, professori
Helsingin yliopisto

ESITARKASTAJAT
Stina Garvin, dosentti
Linköping University, Linköping, Ruotsi

Ilpo Kinnunen, dosentti
Turun yliopisto

OHJAAJAT
Sanna Toppila-Salmi, dosentti
Helsingin yliopisto / HUS

Timo Paavonen, professori
Tampereen yliopisto

Verkkojulkaisun osoite: helda.helsinki.fi/handle/10138/329409

Väitöskatsaus on julkaistu Hammaslääkärilehdessä 8/21. 

Kainalojutun otsikko:
Prognostics markers in mobile tongue and tongue base squamous cell carcinoma