Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Sähkösavukkeista liikkuu paljon ristiriitaistakin tietoa. Sähkösavukkeita markkinoidaan mm. hyvänä keinona päästä eroon tupakkatuotteista. The Lancet Respiratory Medicine -lehdessä julkaistun meta-analyysin mukaan sähkösavukkeet eivät näytä kuitenkaan auttavan tupakoinnin lopettamisessa.
Aikuisilla sokerin ja karieksen välillä näyttää olevan lineaarinen annosvaikutussuhde, missä sokerin määrä on merkityksellisempi kuin sokerinsaannin tiheys. Näin todettiin Journal of Dental Research -lehdessä julkaistussa pitkittäistutkimuksessa.
Hammashoitopelon yleisyys ei ole juurikaan muuttunut väestötasolla Suomessa, mutta yksilöillä pelko voi vaihdella. Suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan aikuisten hammashoitopelolla on taipumus vähentyä ennemmin kuin lisääntyä.
Ruotsalaisen väitöstutkimuksen mukaan henkilöillä, jotka maksoivat säännöllisestä hammashoidosta ennakkosopimuksen mukaan, oli merkitsevästi pienempi kariesriski kuuden vuoden jälkeen verrattuna niihin, jotka maksoivat hoidosta perinteisesti toimenpide kerrallaan.
Potilaat tulevat yhä useammin vastaanotolle oireista ja mahdollisesta sairaudesta etsimänsä internettiedon kanssa – jopa valmiin ”verkkodiagnoosin” kanssa. Yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma muistutti Lääkäripäivillä 2016, että itsenäisestä tiedonhausta voi olla sekä hyötyä että haittaa vastaanotolla.
Hammaslääketieteellinen hoito on ensisijainen hammasperäisessä infektiossa, muistuttaa kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Nina Mandelin.
· Pelkän antibiootin käyttö voidaan katsoa hoitovirheeksi, jos infektio on selkeästi tietystä hampaasta johtuvaa, Mandelin painottaa.
Prof. Jukka Meurman painottaa, että tällä hetkellä meillä ei ole vielä vankkaa tutkimusnäyttöä probioottien vaikutuksista suunterveyteen. Tieto alkaa kuitenkin kumuloitua.
– Itse uskon, että probiooteista voisi olla apua suu- ja hammassairauksien ehkäisyssä sekä niiden tukihoidossa. Oleellista on, ettei probiooteista näyttäisi olevan ainakaan haittaa.
Yhdysvaltalaistutkijoiden American Journal of Transplantation -lehdessä julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan kasvojensiirtopotilaiden kasvoihin näyttäisi tulevan vanhenemista muistuttavia muutoksia kiihtyvällä tahdilla. Koska kasvojensiirrot ovat suuria leikkauksia, joissa on riskejä, on tutkimustiedolla suuri merkitys operaatioiden suunnittelulle sekä riskien ja hyötyjen arvioinnille – myös eettisessä mielessä.
Miten selvitä väkivaltaisesta potilaasta? Kaikki riskipotilaatkin tulisi kohdata kunnioittavasti ja neutraalisti, esittäytyä ja kertoa, mitä aikoo tehdä. – Kannattaa pysyä härkäpäisesti auttajan roolissa, kannustaa dos., erikoisl., psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.
Kuorsaamista esiintyy ajoittain lähes kaikilla, mutta jokaöinen äänekäs kuorsaaminen hengityskatkoksineen on riski terveydelle. Arviolta 120 000–200 000 suomalaisista kärsii obstruktiivisesta uniapneasta, mutta edelleenkin tauti on alidiagnosoitu. Hammaslääkärit ovat avainasemassa taudin havaitsemisessa ja potilaiden ohjaamisessa diagnosoitaviksi lääkärille.
