Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Runsas sosiaalinen pääoma, erityisesti sosiaalinen osallistuminen, näyttää edistävän yksilön terveyttä, osoittaa THM Tarja Nieminen väitöskirjassaan. Tutkimuksen mukaan sosiaalinen pääoma kasautuu nuorille, hyvin koulutetuille ja naimisissa oleville.
Lapsen unenaikaisten hengityshäiriöiden takana voi olla kasvojen muotoon ja rakenteeseen liittyvät tekijät. Tämän havaitsivat Itä-Suomen yliopiston tutkijat.
Julkisen hammashuollon palvelut eivät ole linjassa potilaiden tarpeiden kanssa, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa. Muun muassa aikuisväestön ehkäisevälle hammashoidolle olisi tarvetta.
Päivittäinen ksylitolin käyttö vähentää kariogeenisten mutans-streptokokkibakteerien (MS) määrää, mutta ei näytä vaikuttavan suun muihin haitallisiin tai hyödyllisiin bakteereihin. Näin todettiin kuwaitilaisessa koululaistutkimuksessa, joka tehtiin yhteistyössä suomalaistutkijoiden kanssa.
Purentakisko lisäsi merkitsevästi syvän unen määrää hiljattain julkaistussa suomalaistutkimuksessa. Syvän unen osuus oli 8 viikon käytön jälkeen keskimäärin 14,7 %, kun se ennen purentakiskon käyttöönottoa oli keskimäärin 10,2 %.
D-vitamiinin vaikutuksista hampaiden kiinnityskudosten tulehduksiin tiedetään vielä suhteellisen vähän. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä seerumin 25(OH)D-tason ja taskuhampaiden lukumäärän sekä ienverenvuodon välillä.
Suomalaistutkijat löysivät yhteyden lapsuuden kokemusten ja aikuisena koetun hammashoitopelon väliltä. Lapsuuden traumat ja kokemukset näyttävät vaikuttavan eri tavoin miesten ja naisten hammashoitopelkoon.
Työttömyys näyttäisi olevan riskitekijä suunterveydelle, totesivat suomalaistutkijat. Tyttömillä oli enemmän suusairauskia, he kävivät epäsäännöllisemmin hammaslääkärin vastaanotolla, eivätkä he pesseet hampaitaan yhtä säännöllisesti kuin ei-työttämät. Ongelmat näkyvät erityisesti pitkäaikaistyöttömien naisten kohdalla.
Vakavien sairauksien hoito ei saa viivästyä hampaiden kunnon takia, painottaa suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri, lääketieteen lisensiaatti, Lohjan kaupungin apulaisylihammaslääkäri Tanja Ketola-Kinnula. Loppuun paikattujen hampaiden pelastamiseksi tehtävillä lisätoimenpiteillä voidaan kuitenkin jopa luoda infektiofokuksia.
Saattaa olla hyvä idea pyrkiä säilyttämään vanhuksen suussa edes muutama luonnollinen hammas tai hampaan juuri. Tähän kannustaa Apollonia Symposiumissa esiintynyt Bernin yliopiston professori ja gerodontologian osaston johtaja Martin Schimmel.
