Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Hammashoitolan arjessa aikuispotilaille annetaan ruokailutottumuksiin ja tupakointiin liittyviä neuvoja huolestuttavan vähän tai huonosti, totesivat ruotsalaistutkijat. Varsinkin iäkkäimmistä potilaista vain hyvin pieni osa muisti saaneensa hammashoitokäynnillä ravitsemukseen tai tupakointiin liittyviä neuvoja.
Yleistä stressiä ja ahdistuneisuutta potevat vuorotyöläiset kokevat usein narskuttelevansa ja puristavansa hampaitaan yhteen, todettiin tuoreessa suomalaistutkimuksessa.
Hammaseroosion riski lasten ja nuorten suunterveyden vaarantajana on viime vuosikymmeninä kasvanut. Happamien juomien kulutuksen lisääntyminen on todella hälyttävää, painottaa dos., EHL Sára Karjalainen. Hoidon onnistumisen kannalta tärkeää on ongelman varhainen diagnoosi. Uusi BEWE-tarkastusmenetelmä auttaa havaitsemaan eroosion merkit aikaisessa vaiheessa.
Ikääntyvän potilaan hammashoidossa tulisi jo varautua vanhuuden tuloon, toteaa EHL, LL Tanja Ketola-Kinnula. Vakavista perussairauksista kärsivälle ja kenties laitoshoidossa olevalle vanhukselle suun infektiot ovat suuri riski, ja niiden hoitamismahdollisuudet kaventuvat terveyden heiketessä.
Professori Gambarini käsitteli luennollaan hampaiden juurihoitoa diagnoosista juurikanavien täyttöön korostaen kolmiulotteista ajatusmallia.
Hammaslääkärin riski sairastua tuberkuloosiin ammattitautina on hyvin pieni · mutta mahdollista, totesi infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. 90 % tuberkuloositartunnan saaneista ei koskaan sairastu oireiseen tautiin. Nykyään ongelmana ovatkin ennen kaikkea diagnoosin viivästyminen ja lisääntyvät lääkeresistentit tuberkuloosikannat.
Kroonistunut kipu on oma sairautensa. Kun hammaslääkäri epäilee kroonistunutta TMD-kipua, tärkeintä on tutkia potilas huolellisesti ja selvittää, mitkä kaikki tekijät voivat olla ongelman takana, neuvoo professori Pentti Kemppainen.
Noin kahdeksalta prosentilta suomalaisista jää kehittymättä jokin pysyvistä hampaista. Jos viisaudenhampaat lasketaan mukaan, puuttuu hampaita yli 20 %:lta väestöstä. Maitohampaita puuttuu hieman alle prosentilta lapsista. Tutkimuksissa on toistaiseksi löydetty mutaatioita seitsemässä eri geenissä, jotka voivat aiheuttaa hammaspuutoksia muuten terveille henkilöille
Lapsilla esiintyy samoja iensairauksia kuin aikuisillakin. Taistelussa parodontiittia vastaan tehokkainta olisi puuttua jo gingiviittiin silloin, kun sitä ilmenee lapsen maitohampaistossa tai murrosikäisellä, sanoo EHL Marja Pöllänen.
Toistaiseksi kantasoluista ei ole onnistuttu luomaan uusia hampaita. Nyt tätä ollaan ehkä askeleen lähempänä, kun ryhmä suomalaistutkijoita on onnistunut löytämään merkkigeenin hiiren hampaan kantasoluille ja tieto geenin merkityksestä hampaan kantasolujen toiminnassa vahvistuu.
