Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Ikääntyvän potilaan hammashoidossa tulisi jo varautua vanhuuden tuloon, toteaa EHL, LL Tanja Ketola-Kinnula. Vakavista perussairauksista kärsivälle ja kenties laitoshoidossa olevalle vanhukselle suun infektiot ovat suuri riski, ja niiden hoitamismahdollisuudet kaventuvat terveyden heiketessä.
Professori Gambarini käsitteli luennollaan hampaiden juurihoitoa diagnoosista juurikanavien täyttöön korostaen kolmiulotteista ajatusmallia.
Hammaslääkärin riski sairastua tuberkuloosiin ammattitautina on hyvin pieni · mutta mahdollista, totesi infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. 90 % tuberkuloositartunnan saaneista ei koskaan sairastu oireiseen tautiin. Nykyään ongelmana ovatkin ennen kaikkea diagnoosin viivästyminen ja lisääntyvät lääkeresistentit tuberkuloosikannat.
Kroonistunut kipu on oma sairautensa. Kun hammaslääkäri epäilee kroonistunutta TMD-kipua, tärkeintä on tutkia potilas huolellisesti ja selvittää, mitkä kaikki tekijät voivat olla ongelman takana, neuvoo professori Pentti Kemppainen.
Noin kahdeksalta prosentilta suomalaisista jää kehittymättä jokin pysyvistä hampaista. Jos viisaudenhampaat lasketaan mukaan, puuttuu hampaita yli 20 %:lta väestöstä. Maitohampaita puuttuu hieman alle prosentilta lapsista. Tutkimuksissa on toistaiseksi löydetty mutaatioita seitsemässä eri geenissä, jotka voivat aiheuttaa hammaspuutoksia muuten terveille henkilöille
Lapsilla esiintyy samoja iensairauksia kuin aikuisillakin. Taistelussa parodontiittia vastaan tehokkainta olisi puuttua jo gingiviittiin silloin, kun sitä ilmenee lapsen maitohampaistossa tai murrosikäisellä, sanoo EHL Marja Pöllänen.
Toistaiseksi kantasoluista ei ole onnistuttu luomaan uusia hampaita. Nyt tätä ollaan ehkä askeleen lähempänä, kun ryhmä suomalaistutkijoita on onnistunut löytämään merkkigeenin hiiren hampaan kantasoluille ja tieto geenin merkityksestä hampaan kantasolujen toiminnassa vahvistuu.
Hammashoitopelkoiselle lapselle perhe voi olla hyvä tuki, mutta välillä perhe saattaa myös vaikeuttaa hoitoa ja ruokkia uhmakasta pelkoa. Muiden perheenjäsenten hammashoitopelko voi olla jopa vahvemmin yhteydessä lapsen pelkoon kuin lapselle tehtyjen toimenpiteiden määrä. Lasta hoidettaessa hammashoitotiimiltä edellytetään kuitenkin aina yhteistyötä vanhemman tai saattajan kanssa.
Pelkäävien potilaiden hoitaminen haastaa hammaslääkärit. Hammashoitopelkoon tuleekin paneutua erikseen. Akuuttitilanteessa pelonhoito jää toiseksi, mutta muuten siihen kannattaa panostaa. Käytettävissä on sekä psykologisia että farmakologisia keinoja ja myös näiden yhdistelmiä.
Pieni osa (< 1 %) suun punajäkälä- eli lichen planus (OLP)-muutoksista kehittyy syöväksi. Suomalaistutkimuksessa todettiin yllättäen, että suusyöväksi muuttuneissa OLP-muutoksissa esiintyi ihmisen papilloomaviruksen (HPV) genotyypeistä vain matalariskisinä pidetyt tyypit 6 ja 11.
