Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Vaikuttavat ja tehokkaat terveyspalvelut edellyttävät sekä terveydenhoidon kaikkien osasten tieteellisesti pätevää tutkimusta, lääkärikoulutuksen nykyaikaistamista että yksittäisen lääkärin tai hammaslääkärin asennemuutosta, väittää emeritusprofessori Martti Kekomäki.
Tutkimus osoitti, että hammashoitopalvelujen käyttö on useammin epäsäännöllistä niillä, jotka kokevat suunterveytensä heikoksi. Suomalaistutkijoiden mukaan koetun suunterveyden mittarit tulisi valjastaa entistä paremmin terveyspalvelujen suunnittelijoiden käyttöön.
1960- ja –70-luvuilla ehkäisevän terveydenhuollon mallimaana tunnetun Suomen terveydenhuolto on nyt kriisissä, toteaa tutkimusprofessori Matti Rimpelä. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee yksilökeskeisen sairaanhoidon rinnalle kipeästi yhteisösuuntautunutta, kokonaisvaltaista väestöterveyden edistämistä.
Tatuointien lisäksi lävistäminen kuuluu suosituimpiin kehonmuokkausmuotoihin. Suun sisäisistä lävistyksistä etenkin kielilävistysten suosio on kasvanut. Hammaslääkärin tärkeä tehtävä on muistuttaa hyvästä suuhygieniasta ja jakaa oikeaa tietoa mahdollisista komplikaatioista lävistystä suunnittelevalle ja lävistyksen jo hankkineelle potilaalle.
Kun kyky suoriutua arjen askareista heikkenee, myös suun omahoito kärsii. Tutkimuksen mukaan ikäihmiset, joilla on IADL-asteikolla mitattuna heikko suorituskyky, muun muassa harjaavat hampaita ja käyttävät tahnaa harvemmin.
Onko probioottien vaikutus suunterveyteen plus- vai miinusmerkkinen? Miten maitohappobakteerit toimivat suun monimutkaisessa ekosysteemissä? Nämä kysymykset ovat yhä ajankohtaisempia probioottien käytön lisääntyessä. Uuden tutkimuksen mukaan probiootit eivät vaikuta plakin kykyyn muodostaa happoa hampaan pinnalle.
Vähintään 50 000:lla hampaattomalla suomalaisella on suuria ongelmia alaleuan kokoproteesin käytön ja pysyvyyden kanssa, arvioi EHL Pauli Varpavaara. Monella heistä proteesin tukemiseen saattaisivat sopia perinteisiä hammasimplantteja paremmin mini-implantit.
Implanttihoitoa harkittaessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota pitkäaikaisennusteeseen vaikuttaviin tekijöihin – erityisesti parodontiittiin, tupakointiin ja diabetekseen. Hoitosuunnitelman keskiössä pitää olla protetiikka, jolloin rakenteista saadaan toimivia, helposti puhdistettavia ja riittävän esteettisiä, sanoo EHL Petri Hippi.
Hampaiston saneerauksen tarkoitus on poistaa tulehduspesäkkeet suusta esimerkiksi ennen syöpähoitoa, ortopedistä operaatiota tai elinsiirtoa. Saneerauksen suunnittelu usein vakavasti sairaalle potilaalle on haasteellista, joten huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja potilaan kanssa keskustelu sekä konsultointi ovat hyvin tärkeitä, toteaa EHL Päivi Elfving.
Lapsen vakava hammasperäinen infektio on tärkeää pysäyttää ajoissa. Oikean hoidon ja hoitopolun valitsemiseksi hammaslääkärin on tunnistettava, onko kyse paikallisesta vai yleistyneestä infektiosta ja onko lapsi terve vai suurentuneen infektioriskin potilas, muistuttaa EHL Heikki Alapulli.
