Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Hammaslääketieteen tutkijat ovat tehneet viime vuosikymmeninä merkittäviä läpimurtoja kasvojen ja suun alueen kiputilojen monimuotoisuuden tunnistamisessa, diagnosoinnin tarkentamisessa sekä kivun taustalla olevien mekanismien löytämisessä. Tutkimus on avannut tien yhä parempiin kivun hoito- ja hallintamenetelmiin.
Kuivat, halkeilleet huulet ja hampaiden kuluminen sekä suun polttelu voivat olla merkkejä syömishäiriöstä. Ruotsalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että näitä oireita esiintyy syömishäiriödiagnoosin saaneilla huomattavasti tervettä verrokkiryhmää useammin. Syömishäiriöiset myös kokevat terveitä useammin itse kärsivänsä hammasvaivoista.
Aarhusin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, tulisiko puhkeamattoman viisaudenhampaan poisto sisällyttää hammaslääkäreiden peruskoulutukseen. Tulokset osoittivat, että hammaslääketieteen opiskelijoiden tekemissä alaviisaudenhampaan poistoissa potilaalla on lähes kymmenkertainen riski saada dry socket -syndrooma verrattuna kokeneemman suukirurgin tekemään poistoon.
Mikrobit saattavat olla osatekijänä diabeteksen synnyssä. Sekä jo diagnosoituun että myöhemmin ilmenevään diabetekseen liittyy kohonnut endotoksinen aktiviteetti, joka yhdistää metaboliset oireet diabetekselle ominaiseen krooniseen tulehdukseen. Tulehdus taas saattaa olla erimerkiksi parodontiitin aiheuttama.
Ksylitolin antibakteerisille ominaisuuksille ollaan löytämässä uutta käyttöä tulehdusoireiden hoidossa. Yhdysvaltalaisen pilottitutkimuksen mukaan ksylitolihuuhtelu puree tehokkaammin krooniseen sivuontelotulehdukseen kuin suolaliuoshuuhtelu.
Jo parin kuukauden säännöllinen altistuminen sakkaroosipurukumille voi lisätä karieksen riskiä vuosiksi eteenpäin, jos lasten syljen mutans streptokokki -pitoisuus on korkea. Lasten säännöllisillä lääkekuureilla voi olla vastaava vaikutus maitohampaisiin, koska lasten lääkkeet sisältävät usein sakkaroosia, muistuttavat tutkijat.
Pitkään jatkunut ksylitolin käyttö muokkaa plakin ja syljen olosuhteita ja johtaa ksylitoliresistentin S. mutansin ilmaantumiseen, jolloin ksylitoli ei enää inhiboikaan bakteerikantaa. Se voi kuitenkin olla vähemmän kariogeeninen kuin ksylitolisensitiivinen kanta.
Puheen tuottaminen vaatii hengitys-, äänentuotto- ja artikulaatiojärjestelmien välistä saumatonta yhteistyötä. Puheen säätelyssä ongelmia voikin ilmetä monella tapaa, kuvaa LT Mari Qvarnström.
Lääketieteellisen riskipotilaan yleistila ja voimavarat on syytä arvioida aina ennen invasiivisia toimenpiteitä. Monisairas ja heikko potilas ei aina siedä stressiä aiheuttavia toimenpiteitä, muistuttaa dosentti, EHL Riina Richardson.
Syyt hampaan juurihoitamiseen ovat vitaliteetin menetys, infektio, muu patologinen tila, trauma tai komplikaatio, ohjeistaa professori Markus Haapasalo.
