Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Turun ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat löysivät ensimmäisenä maailmassa geenivirheen, joka aiheuttaa leuan ameloblastoomakasvaimen. Tieteellisen läpimurron ansiosta ameloblastooman hoito edennee isoin harppauksin, sillä jatkossa voidaan keskittyä testamaan lääkehoitoja, jotka estävät mutatoituneen BRAF-proteiinin aktiivisuutta.
Tutkimuksen mukaan kalsiumlisää saaneilla miehillä oli 1.2-kertainen riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet kalsiumlisää. Riski liittyi erityisesti sydänsairauksiin.
Brasilialaistutkimuksen mukaan mutans streptokokki -bakteerit elävät huoneenlämpöisessä hammasharjassa lähes kaksi vuorokautta. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että hammasharja voi olla sairauden uudelleentartuttaja. Bakteerit voivat myös siirtyä viereisiin samassa hammasmukissa säilytettäviin harjoihin.
Kohtuullinen määrä fluoria juomavedessä auttaa kiistattomasti karieksen ehkäisyssä, mutta fluoripitoisen veden vaikutuksista luustoon on keskusteltu jo vuosikymmeniä. Ruotsalaistutkijoiden mukaan on epätodennäköistä, että pitkäaikainen fluoripitoiselle juomavedelle altistuminen vaikuttaisi merkittävästi lonkkamurtumariskiin.
Lääketieteen opiskelijat suhtautuvat myönteisesti kokemuksellisiin oppimismenetelmiin. Vähintään 84 % kussakin ryhmässä koki, että menetelmät sopivat hyvin tai erittäin hyvin vuorovaikutuksen oppimiseen. Opiskelijat kokivat oppineensa vuorovaikutustaitoja, uutta tietoa potilas-lääkärivuorovaikutuksesta ja potilaskeskeisyyttä.
Tuore tutkimus osoittaa, että epiteliaalisten kantasolujen ja esiastesolujen merkkigeeni, transkriptiotekijä SOX2 löytyy myös ameloblastoomasta. Tämä tarjoaa uuden näkökulman ameloblastooman syntymekanismeihin.
Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan eri rotujen erot näkyivät selkeimmin subgingivaalisessa biofilmissä.
Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että rodulle tyypilliset bakteerikannat voivat altistaa tietyille sairauksille.
Hampaiden implanttihoidoista saadaan pääsääntöisesti hyviä tuloksia. Kuitenkin potilaita ja hoitavia hammaslääkäreitä huolestuttavat implanttien epäonnistumiset: liikkuvuus, luukato tai muut ongelmat. Epäonnistumisen syitä on tutkittu paljon, mutta silti asiasta ei ole täyttä ymmärrystä.
Nykyaikainen aivotutkimus on osoittaneet, että plasebot saavat aikaan mitattavissa olevia muutoksia aivoissa. Perinteisesti plasebo- eli lumevaikutuksella tarkoitetaan vaikutuksia, jotka eivät johdu valmisteen kemiallisista ominaisuuksista. Plasebon psyykkiset vaikutukset näkyvät kuitenkin aivokemiassa. Plasebovaikutus voi olla merkittävä myös tavallisessa potilas-lääkärisuhteessa.
Ksylitolihoitoa saaneilla lapsilla kiille- ja dentiinikarieksen esiintyvyys oli merkitsevästi pienempi kuin verrokeilla. Ksylitolihoito pienensi myös hampaan paikkaamisen suhteellista riskiä. Ksylitolihoito suojasi eniten molaarien okklusaalipintoja, ja erityisesti pojat näyttivät hyötyvän hoidosta.
