Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Kuluneen purennan korottaminen on keino helpottaa proteettista hoitoa. HLT, EHL Panu Rantonen muistuttaa, että purennan korotus ei ole dysfunktion hoitoa, mutta joskus päästään tältäkin kannalta hyvään tulokseen. Dysfunktiopotilaiden kohdalla on tärkeää muistaa, että alkutilaan on vaikea palata takaisin.
Jukka Jernvall tutki synkrotronin avulla päästäisen hammasta ja havaitsi kuvista, että dentiinikanavat eivät loppuneetkaan kiille-dentiinirajalla, vaan haarautuivat ja jatkuivat kiilteeseen tiheänä ”oksistona”. Se, millainen rakenne on ihmisen hampaan kiille-dentiinirajalla, on vielä synkrotronilla näkemättä.
Klodronaatti yhdessä bioaktiivisen lasin kanssa voi mahdollisesti korjata hammaskudostuhoja, estää hampaiden tukikudoksen tuhoutumista ja parantaa syvien ientaskujen kiinnittymistä. Erityisesti tällä voisi olla merkitystä ikäihmisten parodontiitin hoidossa. Näin kertoo FaL Kirsi Rosenqvistin tuore farmasian alaan kuuluva väitöstutkimus.
European Society of Endodontology (ESE) on julkaissut konsensuslausuman tarkoituksenaan tarjota kliinikoille näyttöön perustuva suositus kartiokeilatietokonetomografian (KKTT) käytöstä juurihoidossa.
Elintarvikkeiden E-koodit vaikuttavat monen suomalaisen ostopäätökseen, vaikka noin kaksi kolmasosaa lisäaineista esiintyy luonnossa tai ihmisten elimistössä. Professori Marina Heinonen toteaa, että epäterveellinen ruokavalio, jossa on paljon sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa, on terveysriski – ei niinkään lisäaineiden määrä.
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on osoittanut suun ja valtimoiden terveyden olevan vielä aiemmin luultua tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa. Tutkimuksessaan ryhmä totesi, että elimistön systeemisellä altistumisella parodontopatogeeneille sekä hammaspuutoksilla on yhteys MBO:hon.
Suurimmalla osalla ikäihmisistä ei ole omasta mielestään vaikeita TMD-oireita. Näin kertoivat ruotsalaisen ikäihmisten suunterveyttä selvittäneen kyselytutkimuksen tulokset. Tutkimus näyttäisi vahvistavan, että TMD-oireita esiintyy vähemmän ikäihmisillä kuin nuoremmilla.
Ihmisen papilloomavirusta (HPV) kantava äiti voi tartuttaa viruksen lapseensa synnytyksessä tai myöhemmin. Lapsen HPV16-spesifisestä soluvälitteisestä immuuniteetista ei ole aiempaa tutkimustietoa, koska näiden muistisolujen on uskottu esiintyvän vain sukupuoliteitse saaduissa HPV-infektioissa. Tutkimuksen mukaan on kuitenkin mahdollista, että äidin sairaus johtaa hänen lapsensa immunologiseen HPV-suojaan rokottamatta.
Lasten ja nuorten pysyvien hampaiden paraneminen onnettomuuden jälkeen riippuu mm. vaurioituneesta kudoksesta, juuren kehitysasteesta ja bakteeritartunnasta. Paranemisen kannalta kolme ensimmäistä kuukautta onnettomuuden jälkeen ovat kriittisimmät. Monet vauriot syntyvät ajan kanssa, minkä vuoksi traumahampaiden seuranta on erityisen tärkeää.
Amerikkalaistutkimuksen mukaan äidin syljen suuri bakteerikuorma näyttää olevan yhteydessä paitsi lapsen kohonneeseen suuinfektioriskiin, myös varhaiseen karieksen ilmentymiseen.
