Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Ventilaattoripneumonia (VAP) on intuboidulle tai trakeostomoidulle potilaalle kehittyvä pneumonia, joka on hengenvaarallinen kriittisille potilaille. On esitetty, että suun interventioilla voisi vähentää sen esiintymistä.
Karies on edelleen merkittävä kansanterveysongelma myös aikuisilla. Hammasterveyttä edistäviä keinoja ja tuotteita on runsaasti, mutta myös haitallisten tuotteiden tarjonta on kasvanut. Näiden tekijöiden rinnakkaisista yhteyksistä hammasterveyteen tiedetään vähän.
Viime vuosina lasereita on käytetty laajasti endodonttisten ja parodontaalisten sairauksien hoidossa. Vasta vähän aikaa laseria on hyödynnetty hypersensitiivisen dentiinin hoidossa.
Laserista on tullut hyvä hoitovaihtoehto moniin pehmytkudostoimenpiteisiin. Laserin käyttöä parodontiitin hoidossa on ehdotettu, mutta tässä tutkimuksessa vesijäähdytteisen Nd:YAG-laserin käyttö supra- ja subgingivaalisen biofilmin poistamisen jälkeen ei tuonut lisäetua.
Terveisiin hampaisiin kohdistuva suuri voima, esimerkiksi oikomishoidossa, voi aiheuttaa hampaan juuren resorptiota, mutta tilanne korjaantuu ja parodontium säilyy terveenä. Sitä vastoin parodontiitissa okklusaalinen trauma lisää parodontaalikudoksen tuhoa.
Parodontiitin voi ajatella olevan systeeminen sairaus. Hammaslääkäripäivillä dosentti Susanna Paju kokosi yhteen tutkimustuloksia, joissa oli löydetty assosiaatioita parodontiitin ja eri sairauksien välillä.
Yleisimmät hätätilanteet vanhuspotilaan hammashoitotilanteessa liittyvät puudutteiden haittavaikutuksiin, allergisiin reaktioihin ja anafylaktiseen sokkiin, sydänsairauksiin, diabetekseen ja epilepsiaan. Anestesiaylilääkäri Pertti Pere ohjeisti Hammaslääkäripäivien luennollaan, miten huomioida vanhuksen yleissairaudet hammashoidossa.
Hammashoitopelko on yleinen länsimaissa. Sen lisäksi, että pelko itsessään on vakava asia, pelosta kärsivät todennäköisemmin välttävät hammaslääkärissä käyntiä ja heillä on heikompi suunterveys. Tohtori Jason Armfield korosti Hammaslääkäripäivillä hammashoitopelon syiden ymmärtämistä, jotta hammaslääkärit voisivat paremmin estää ja hoitaa tätä tärkeää kansanterveysongelmaa.
Toimenpidekelpoisuuden arvioinnissa vastataan kysymykseen voidaanko potilaalle tehdä suunniteltu toimenpide ja jos voidaan, mitä riskejä potilaan hoitoon saattaa liittyä. Lisäksi hammaslääkärin pitäisi toimenpidekelpoisuuden arvioinnissa osata ennakoida, mitä hankalia tilanteita saattaa olla odotettavissa. LT, EHL Hanna Thorén kertoi erityisesti sydänpotilaiden toimenpidekelpoisuuden arvioinnista Hammaslääkäripäivillä.
Monet yhdistelmämuovitäytteiden ongelmat liittyvät sidokseen ja sidostamiseen. Kovettumis-kutistuminen, saumavuoto ja saumojen värjääntyminen, paikkauksen jälkeinen oireilu ja täytteen kulutuskestävyys ovat seikkoja, joihin sidoksen onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa. Professori Leo Tjäderhane kertoi Hammaslääkäripäivillä onnistuneesta sidostamisesta.
