Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Potilaiden hyvä diagnosointi ja hoito perustuvat lääkärin kliinisiin taitoihin ja parhaaseen tieteelliseen näyttöön aina kun se on mahdollista. Näyttöön perustuvassa hoidossa on oikeastaan kysymys parhaan soveltuvan tutkimusnäytön ja kliinisen hoidon yhdistämisestä tehokkaasti, pohti professori Ian Needleman.
Yleissairauksien ja hampaiden kiinnityskudostulehdusten yhtymäkohtia on tutkittu paljon viime vuosina. Samalla katseet ovat kääntyneet myös parodontiitin ja ylipainon mahdollisiin syy-seuraussuhteisiin. Tänä päivänä pitkittäistutkimukset antavat vain heikohkoja signaaleja yhtymäkohdista ientaskuhapaiden määrän ja lihavuuden välillä.
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan jonkinasteista parodontiittia sairastaa 64 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Suomessa hampaiden kiinnityskudosten sairaudet ovatkin yleisin ja eniten hoitoa vaativa suunterveyden ongelma aikuisväestöllä. Väestötasolla parodontiitin varhaisdiagnostiikka vuotaa, totesi professori Matti Knuuttila luennollaan Apollonia Symposiumissa.
Suun mikrobifloora koostuu monista eri lajeista, kenties useammista kuin tällä hetkellä tunnetaan. Vain osa bakteereista liitetään suun sairauksiin. Parodontiitin kannalta yksittäistä bakteerilajia olennaisempaa on patogeenilajien määrä, tähdensi professori Eija Könönen Apollonia Symposiumissa.
Kun osittain puhjennut viisaudenhammas ei vaivaa toistuvasti tai uhkaa viereisen hampaan terveyttä, se jää yhä useammin poistamatta. Terveelle ne aiheuttavat harvoin vakavia infektioita. Uudessa tutkimuksessa osittain puhjenneet viisaudenhampaat eivät muodostaneet yleisinfektion riskiä kantasolusiirrolla hoidettaville syöpäpotilaille. Sen sijaan paikallisen tulehduksen riski kasvoi.
Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin tutkimusryhmä on kehittänyt matemaattisen tietokonemallin, joka valottaa populaatiotason muuntelua hampaiden syntymisessä. Hampaan muodon kehitystä kuvaava malli on jälleen yksi askel kohti hampaiden ja muiden elinten kasvattamista.
Sähköiset lääkemääräykset vähentävät lääkäreiden tekemiä virheitä ja parantavat merkittävästi potilaiden hoitoa ja turvallisuutta, osoittaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. Suomessa kauan odotettuja sähköisiä reseptijärjestelmiä lähdetään pilotoimaan tänä keväänä.
Probioottien mahdollisuudet terveyden ja suunterveyden edistäjinä ovat saaneet suuren huomion viime vuosina. Probioottien kyky tasapainottaa suolistomikrobistoa tunnetaan hyvin. Joitakin terveysvaikutteisia probioottibakteereja löytyy myös suusta. In vitro -tutkimuksen mukaan probiooteista voikin olla apua myös taistelussa plakin muodostumista ja kariesta vastaan.
Karieksen hallinnassa on tapahtumassa paradigman muutos. Aiempina vuosikymmeninä toiminta painottui vahvasti ammattilaisten tekemiin toimenpiteisiin. Paljon hyvää saatiin aikaan, mutta 1990-luvulta lähtien lasten ja nuorten hampaiden reikiintyminen ei enää ole vähentynyt. Kariesongelman ratkaisuun tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja.
Pitäisi täyttää ulkonäkönormit ja tulla hyväksytyksi. Joidenkin nuorten kompastuskivenä ovat kuitenkin epäesteettiset hampaat. Joku piilottelee oikomattomia tai muuten rumia hampaitaan, toinen minimoi niiden merkitystä ja kolmas hakeutuu oikomishoitoon, selvitti ruotsalaistutkimus nuorten selviytymisstrategioita.
