Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Vakavien sairauksien hoito ei saa viivästyä hampaiden kunnon takia, painottaa suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri, lääketieteen lisensiaatti, Lohjan kaupungin apulaisylihammaslääkäri Tanja Ketola-Kinnula. Loppuun paikattujen hampaiden pelastamiseksi tehtävillä lisätoimenpiteillä voidaan kuitenkin jopa luoda infektiofokuksia.
Saattaa olla hyvä idea pyrkiä säilyttämään vanhuksen suussa edes muutama luonnollinen hammas tai hampaan juuri. Tähän kannustaa Apollonia Symposiumissa esiintynyt Bernin yliopiston professori ja gerodontologian osaston johtaja Martin Schimmel.
Joka kolmas ikäihminen kärsii kuivasta suusta. Yleisin suun kuivumisen aiheuttaja on polyfarmasia, totesi prof. Arjan Vissink Apollonia Symposiumin prekurssilla. Jos syljeneritys heikkenee huomattavasti, suun tasapaino järkkyy ja suusairaudet lisääntyvät nopeasti
Potilas katsoo hämmentyneenä hammaslääkäriä ja sanat ovat hukassa – hyvät omahoito-ohjeet eivät tainneet mennä perille. Muistisairaan kohtaamisessa ystävällisyys ja rauhallisuus ovat tärkeitä, sillä tunnemuisti säilyy loppuun asti. Vaikka muistisairas ei välttämättä muista, miksi hän on joutunut esim. hammaslääkäriin, hän muistaa tunteen, joka liittyy tilanteeseen.
Paikkamateriaalin ja dentiinin välisen sidoksen kestävyys on haaste hammaslääkäreille. Etenkin entsyymien estäjäaineiden roolia sidostamisessa on tutkittu paljon, ja pyritty löytämään aineita sekä työskentelytapoja, jotka estäisivät kariesta ja edistäisivät remineralisaatiota.
Meta-analyysin mukaan kaikki muut paitsi strontiumia sisältävät tahnat vähentävät hypersensitiivisyyttä merkitsevästi enemmän kuin placebo-tahna. Tehoaineiden tarkoituksena on vähentää kipusignaaleja joko hillitsemällä hermoimpulsseja tai tukkimalla hypersensitiivisen dentiinin tubuluksia. Ongelmana oli kuitenkin kauttaaltaan tahnojen hidas vaikutus.
Paikallisen ammatillisen verkoston aktivointi voi edistää ajanmukaisten välineiden käyttöönottoa ja parantaa endodontisen hoidon laatua julkisessa hammashuollossa. Ruotsalaistutkimuksen mukaan tämä voidaan toteuttaa järjestämällä lisäkoulutuskursseja, jossa käytännön opetuksesta huolehtii erikoishammaslääkäriltä oppia saanut kollega.
Joukkoviestinten tiedejutuissa keskiluokkainen menestyjä kuvataan usein rationaalisesti terveyttä tavoittelevana toimijana. Onko tällaisen ihanteeseen pyrkimisestä enemmän haittaa kuin hyötyä? pohtii FL Vienna Setälä-Pynnönen väitöstutkimuksessaan.
Professori Kristiina Heikinheimon tutkimusryhmän tavoitteena on löytää täsmälääkehoidon kohdemolekyylejä, joiden kautta kasvaimen kasvua voidaan estää. Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat vertasivat kahta yleisintä hammasperäistä kasvainta, keratokystistä odontogeenista kasvainta (KCOT) ja ameloblastoomaa.
Monimutkainen krooninen kasvojen alueen kipu koetaan erilailla eri kulttuureissa, totesivat suomalaistutkijat verratessaan suomalaisten ja thaimaalaisten kipukokemuksia. Tutkijat toteavatkin, että etnisestä taustasta johtuva erilainen tapa raportoida kipua suun ja kasvojen alueella on hyvä huomioida kliinisessä työssä.
